Tämä kustannus on erityisen merkittävä paljon sähköä käyttävillä, vienti-intensiivisillä teollisuuden aloilla ja on mahdollista, että näillä toimialoilla kustannukset aiheuttavat hiilivuotoa, eli globaalien ilmastopäästöjen lisääntymistä, kun tuotantoa siirtyy EU:n ulkopuolelle, missä vastaavia kustannuksia aiheuttavaa sääntelyä ei ole.

Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitalous- sähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 16 800 3 200 4 600 9 000 2000-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 17 150 3 200 4 600 9 350 Lähde: Energiateollisuus

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

Suurin osa hehkulampun käyttämästä sähköstä muuttuu lämmöksi; vain 5-10 prosenttia sähköstä muuttuu näkyväksi valoksi. Osa hehkulampuista on mallista riippuen himmennettäviä. Useimpiin kodin valaistustarpeisiin löytyy nykyään hehkulamppua energiatehokkaampi ratkaisu.

Tukea voidaan myöntää: Sähkön siirtoon ja jakeluun ja näihin liittyviin sähkön kantaverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden toteuttamiin älykkäisiin ratkaisuihin, joilla liitetään uusiutuvaa energiaa kantaverkkoon ja otetaan uusia innovatiivisia teknologioita käyttöön jakeluverkossa.

Sähköä tuotettaisiin tuulivoiman lisäksi aurinkopaneelikentällä ja mahdollisesti biokaasulla, ja sähkön kulutusvaihteluita katettaisiin osittain akulla. Verkko rakennettaisiin alueelle, johon on tulossa tuulivoimaloita, mutta jossa ei tällä hetkellä ole sähköverkkoa. Sähköntuotantoalue sijaitsee kantaverkon varrella.

Osaajat kasvavat niin sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. Rovaniemen OPO-päivät 2024 tapahtumassa Motiva ja alan toimijat ovat mukana kertomassa ajankohtaista tietoa alojen koulutusmahdollisuuksista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Sähkö- ja kaukolämpöenergian päästöjen laskentaan on käytetty seuraavassa diassa esitettyjä energiantuotannon päästöjen vähenemisskenaarioita. • Hiilijalanjälkilaskennassa ei huomioida mahdollisen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön vaikutusta päästöihin, sillä sähkön tuotantotapa on käyttäjän valittavissa, ja saattaa muuttua arviointijakson aikana.

Jos taloon valitaan vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä ja lämmitysenergiana on muu kuin sähkö, kannattaa valita LTO-laitteen valmistajan mallistosta sellainen malli, jossa on vesikiertoinen jälkilämmitys. Tällä tavoin esimerkiksi kaukolämpötalossa myös tuloilman lämmitykseen voidaan käyttää kaukolämpöä eikä kaukolämpöä kalliimpaa sähköä.

ominaiskulutus 19.5 kWh/m³ Katuvalaistus 16.0 MWh/km Säästö 0.14 €/rak-m³ Katuvalaistus 0.51 MWh/piste 5% Valaistuksen säästöpot 1575 t€ Investointi 1626 t€ Sähkön käyttö 33700 t€ Sähkön hinta (67 €) 75 €/MWh arvio Katu- ja puistovalaistuksen säästöpotentiaali kpl W kW á Säästö W Säästö kW HG 80 W 50 80 4.0 MM 35 W 180 50 2.5 HG 125 W 3892 125 486.5 Sp-Na 70 W 200 65 253.0 HG 250 W