Energiainventaarion tulosten pohjalta yritys voi arvioida ovatko energia-asiat tarkastushetkellä kunnossa vai onko tarpeen tehdä tuotantolaitoksen kokonaisvaltainen energiakatselmus, jossa selvitetään lämmön-, sähkön-, polttoaineiden- ja vedenkulutus kattavasti sekä energiataloudellisesti kannattavat säästömahdollisuudet takaisinmaksuaikoineen.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

Ajoakku, josta saadaan auton liikuttamiseen tarvittava energia/sähkö. Millainen on akun elinkaari ja vaihtotarve? Sähköauton akuille annetaan keskimäärin pitkä 5–8 vuoden tai 100 000–200 000 ajokilometrin takuu.

Uusien autojen, niin sähkö- kuin polttomoottoriautojen, saatavuus on poikkeuksellisesti heikentynyt koronapandemian käynnistämän komponenttipulan, Ukrainassa käynnistyneestä sodasta johtuvien geopoliittisten jännitteiden, raaka-aineiden saatavuusongelmien ja toimitusketjujen ongelmien takia.

Työnantaja voi esimerkiksi investoida omassa kalustossaan sähköisiin ajoneuvoihin tai tarjota työntekijöilleen työsuhdeauton joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna. Latauspisteet taloyhtiöihin Sähköautoilun yleistyessä taloyhtiöiden parkkipaikkoja varustetaan latauspisteillä. Tutustu, miten latauspistehanke kannattaa toteuttaa.

Talot lämpiävät pääosin sähköllä toimivalla ilmalämmityksellä. Asunnoissa on lisäksi tehokas lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa. Taloissa tarvitaan mahdollisimman vähän kiinteistöjen ulkopuolista energiaa, sillä talojen rakenteet ovat tiiviit ja tilat tehokkaasti käytössä. Kuva. Passiivitalokiinteistö koostuu rivi- ja paritaloista.

Kaukolämpökatselmuksessa vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan kouluttamat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt. Kaukolämpökatselmukselle on sisällöllisesti kolme vaihtoehtoa: A: Koko kaukolämpöverkon ja siihen liittyvien energiantuotantolaitosten katselmointi.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien