Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

o Varataanko myös verkkosähköä halvan sähkön aikaan? Simulointi ❑ Tuotannon ja käytön yhteensovittaminen ❑ PV tuotannon käyttökohteet ❑ Simulointitulokset ❑ PV Tuotanto [12,5 MWh] ❑ Myyty [5,7 MWh] ❑ PV [Käytetty / Tuotanto] = (12,5 - 5,7)/12,5 = 54,4 % ❑ Tätä käyttöasetetta käytetään ET-kuormien kanssa ET-laadinnassa ❑ Analogian iv:n vuosihyötysuhteen laskentaan.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Alkuperätakuut lämmöntuotannossa • • • • Sähköntuotannossa käytetään jo alkuperätakuita selventämään onko sähkö tuotettu uusiutuvalla energialla tai muulla tavoin. Sähkön ostaja voi siten valita millä tavoin tuotettua sähköä ostaa.

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Tällöin höyryn paine alentuu turbiinisiivistössä eikä paineenalennusventtiilissä, jolloin turbiinin akselille kytketty generaattori tuottaa sähköä. Näin voidaan siis paineen alentamisessa vapautuvalla energialla kehittää sähköä.