Wattimaisteri on kotitalouksien apuna Energianeuvonnan valtakunnallinen Wattimaisteri-kampanja kokoaa yhteen paikkaan kotitalouden sähkön-, veden- ja lämmitysenergian käyttöön liittyvät faktat ja tehostamisvinkit.

Ammattikeittiöissä valmistetaan vuosittain yli 810 miljoonaa annosta vuodessa ja energiankulutus on myös sen mukainen: ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %).

Toiseksi suurin energiamuoto elintarviketeollisuudessa on sähkö.

Tarjouksen sisältö Mittausjärjestelmä sisältää sähkön- ja vedenkulutusmittarit ja järjestelmän.

Harkinnassa on myös aurinkosähköjärjestelmä, jolla voidaan tuottaa osa tehtaan tarvitsemasta sähköstä. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että energiakatselmus tuli tehtyä. Olin tosin aluksi hieman epäileväinen, sopiiko katselmus pk-yrityksille. Työn edetessä tuli kuitenkin selväksi, että tästä on meille paljon hyötyä.

Sähköä tehtaalla kuluttavat eniten erilaiset puuntyöstökoneet. Katselmuksessa ehdotettiin, että osa sähköstä voitaisiin tuottaa omalla aurinkovoimalla, johon investointi olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Vuoden 2023 lopulla teollisuushallin katolle asennettiin kokonaisteholtaan 74 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä.

Vain joka kuudes (16 %) yrityksistä on korvannut polttoaineiden tai lämmön käyttöä sähköllä, mutta neljännes vastaajista suunnittelee sitä lähivuosina. Toimintojen sähköistämistä suunnittelevien osuus on kasvanut kahden vuoden takaiseen verrattuna yhdeksän prosenttia.

Parhaimmillaan säästät jopa puolet kylpyhuoneen lämmitykseen kuluvasta sähköstä, Kettunen vinkkaa. Vaikka lämmitystä voi ajastaa, pitää pesutilojen ilmanvaihdon olla toiminnassa jatkuvasti. Vältä vedontunnetta – Vedon tunne voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle.

Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.