Harjoitustyössä perehdytään energian ja erityisesti sähkön käyttöön todellisten kotitalouskohteiden kautta, jotka tarjoavat myös ihan arjen asumisessa tarvittavaa tietoa, kuten millainen energiankäyttäjä minä/kotini on nyt?

Etenkin talviaikaan voi energiatehokkuustoimien merkitys hetkittäin korostua, kun sähkön kulutus koko järjestelmän tasolla lisääntyy. Webinaarissa kuulemme käytännön esimerkkejä yritysten energiatehokkuuden kehittämisestä, sekä Fingridin katsauksen tulevan talven sähköjärjestelmän tilasta.

Energianeuvonta muistuttaa, että sähkön-, lämmitysenergian- ja vedensäästö aloitetaan selvittämällä oma kulutus, minkä jälkeen haetaan energiasyöpöt ja valitaan tehostamisen paikat. Pienempi kulutus vaikuttaa kukkaron lisäksi hiilijalanjälkeen.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.

Myös sähköstä merkittävä osa tuotetaan uusiutuvalla energialla. Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Tarkastelemme lisäksi kotitalouksien osallistumista sähkön kulutusjoustoon: millaisten kotitalouksien pitäisi omaksua joustava sähkönkäyttö, missä määrin joustoa tulisi tehdä ja miten toteuttaa? Faktatietoa asumisen energiankulutuksesta – mistä faktaa löytyy, ja kuinka tarkkaa se on?

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Vaunu käyttää myös sähköä huomattavasti vähemmän kuin muu kalusto ja on kulkuominaisuuksiltaan erinomainen eli vaunun tärinä ja melutaso ovat huomattavan pienet. Uudet raitiovaunut tarvitaan sekä Helsingin lisääntyvää raitiotieliikennettä varten että korvaamaan vanhoja raitiovaunuja, jotka joudutaan poistamaan liikenteestä lähivuosina niiden taloudellisen käyttöajan päättyessä.