Suomen ammattikeittiöt kuluttavat sähköä ja lämpöä vuoden aikana arviolta 2,4 terawattituntia, josta sähkön osuus on noin 641 GWh (35 %). Energiatehokkuutta parantavat: työtilojen oikea suunnittelu työtapojen ja aikataulujen kehittäminen laitteiden tarkoituksenmukainen käyttö ja energianäkökulma ja elinkaarikustannukset laitehankintojen kriteerinä.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Passiivikerrostalo, Oulu Passiivikerrostalon suunnittelussa otettiin oppia kahdesta aikaisemmin toteutetusta passiivitalohankkeesta muun muassa siten, että rakennukseen lisättiin omaa sähkön- ja lämmöntuotantoa. Rakennuksessa on aurinkolämpökeräimiä yhteensä 140 m 2 , joka on noin 3,3 m 2 /asunto.

Väylä-opinnoilla ammattiopistosta suoraan ammattikorkeakouluun Opiskelija Wiljami Huuhtanen, 18 vuotta, toinen opiskeluvuosi, sähkö- ja automaatiotekniikka, ammattiopisto Keuda Wiljami Huuhtanen opiskelee kohta kolmatta vuotta Keudan Järvenpään kampuksella sähkö- ja automatiikkalinjalla. Opiskelupaikka löytyi vuonna 2021 yhteishaun kautta, jossa ala oli hänellä ykkösvaihtoehtona.

Kurssille ilmoittautuessa hakija ilmoittaa kummalle osa-alueelle (S=sähkö vai L=lämpö) pätevyyttä hakee. Pätevyys on voimassa toistaiseksi. Pohjatiedot Vastuuhenkilöpätevyyttä hakevilla tulee olla vähintään 3-vuotinen energiatekniikan peruskoulutus (sähkö-, LVI- tai muu energiatekniikka, esim. prosessi- tai voimalaitostekniikka) tai työkokemuksella hankitut vastaavat pohjatiedot.

Verkkoon liitettävän järjestelmän tuottama sähkö voidaan syöttää kiinteistön omaan käyttöön ja edelleen sähköverkkoon. Aurinkosähköpaneelit asennetaan tavallisesti rakennuksen katolle tai julkisivuun. Muut järjestelmään kuuluvat sähkölaitteet sijoitetaan useimmiten kiinteistön sisätiloihin.

Myös bioperäisten jätteiden poltossa tai jätteiden ja jäteveden käsittelyn yhteydessä voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai biokaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista.

Kulutus kasvaa esimerkiksi omakotitalossa suureksi, jos paljon sähköä kuluttavia laitteita on yhtä aikaa päällä. Näitä ovat esimerkiksi sähkökiuas, sähköuuni, keittolevyjä ja kuivausrumpu. Myös mahdollinen sähkölämmitys ja maalämpöpumppu voivat aiheuttaa hetkellisesti suuria kulutuspiikkejä.

tuonti - - - Sähkön vienti - - - Kuntakatselmuksen raportointi taulukko Kuntataulu Taulukko 2.

Energiatehokas veden tuotanto Vesilaitoksen energiankulutus muodostuu: raakaveden pumppaamisesta vedenpuhdistuslaitokselle, vedenpuhdistuksen yksikköprosessien tarvitsemasta sähköstä, käsittely-yksiköiden välillä tapahtuvasta pumppauksesta ja jakeluverkon tarvitsemasta pumppauksesta. Sähköä kuluu myös esimerkiksi kemikaalien syöttöön, mutta niiden sähkönkulutus on pieni.