Lämmönkulutus: Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika). Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta. Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat). Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan. Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä). Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely.

Lämmönkulutuksen toteutuneen tiedon lisäksi pitäisi esittää niin sanottu normitettu eli lämpötilakorjattu lämmönkulutus, joka tekee mahdolliseksi eri lämmityskausien kulutusten vertaamisen keskenään, muistuttaa asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.

Kiinteistö (korjaa nimet) Lämmitysmuoto Lämmönkulutus: 2006 MWh 2007 MWh 2008 MWh 2009 MWh 2010 MWh Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä, MWh Vedenkulutus (kylmä vesi) Kiinteistö (korjaa nimet) 2006 m 3 /v 2007 m 3 /v 2008 m 3 /v 2009 m 3 /v 2010 m 3 /v Kiinteistö 1 Jne. Yhteensä 1 2 14.12.2010/Motiva Oy

Tavallista lämpimämpien syys- ja kevätkuukausien käsittely Yleinen normituksessa havaittu epäkohta on se, että tavallista lämpimimpien syys- ja toukokuiden osalta mitattu lämmönkulutus moninkertaistuu normituksen yhteydessä johtuen siitä, että ko. kuukauden toteutunut lämmitystarveluku on jäänyt selvästi pienemmäksi kuin pidemmältä ajanjaksolta määräytyvä ”normaalivuoden” lämmitystarveluku