Kaupunkien ilmastotavoitteiden kehikko muuttuukin koko ajan. Kasvu on kestävää vain, jos siihen yhdistyy energiamurros ja rakentamisaikaisten päästöjen minimoiminen. Kiertotalouden keinoin voimme edistää materiaalien kiertoa. Toisen jäte on toisen raaka-aine.

Aikamme suurin konflikti syntyy luonnon monimuotoisuuden ympärille. Kun puhumme kaupunkien luonnosta, puhumme metsistä, virkistysalueista, puistoista ja lähiluonnosta. Ne ovat ihmisille tärkeitä. Kyse ei ole vain paikoista, vaan ihmisten kokemuksista, muistoista ja historiasta. Ihmiset lähtevät puolustamaan itselleen tärkeitä alueita. Tämä saattaa kääntyä kaupungin kasvun vastustamiseksi, vaikka kaupungin kasvu ja merkityksellisten paikkojen säilyttäminen on myös mahdollista yhdistää. Tästä ristiriidasta syntyvät kaupunkien kasvukivut. Nuo kasvukivut ovat aitoja.

Kaupunkilaiset ovat valmiita taistelemaan ympäristönsä puolesta. Aktiivit ja liikkeet vaikuttavat suoraan kaavoitukseen ja hankkeiden toteutukseen. Kuntapäättäjien ja virkamiesten on kyettävä aitoon vuoropuheluun, kuulemiseen ja kuuntelemiseen, joilla ristiriitoja voidaan sovitella. On otettava iso loikka kohti aitoa yhteiskehittämistä ja osallisuuden vahvempaa sitomista kaikkeen tekemiseen.

Ilmasto- ja luontojohtaminen on kytkettävä vahvemmin osaksi kaupungin talousjohtamista. Lisäksi tiedolla johtaminen on keskeistä kestävän kehityksen periaatteiden viemisessä läpi kunnan toiminnan.

Kestävämpi kasvava kaupunki, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, taloudellinen vakaus, metsät ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen kulkevat käsi kädessä. Ainoa tapa selvitä näistä aikamme suurista haasteista on johtaa niitä hallintokuntien väliset siilot ylittäen, sitoen budjettiprosessiin ja johtamalla tiedolla. Kuntalaiset rakastavat ympäristöään, ja vain osallisuuden ja yhteiskehittämisen avulla syntyviä jännitteitä voidaan purkaa.

Kirjoittaja:
toimitusjohtaja Elina Moisio
puh. +358 40 575 5988
elina.moisio@motiva.fi

---