Viikolla 35 suoritettiin Boliden Kokkola Oy:n tehdasmittauksia, joihin sain mahdollisuuden osallistua. Boliden Kokkola rikastaa sinkkiä ja onkin tuotantokapasiteetiltaan Euroopan toiseksi suurin sinkkitehdas. Hankkeen mittauksia toteuttaa Elomatic Oy, joka on kansainvälisesti tunnettu tekninen konsultointiyritys.

Halusin nähdä, kuinka mittaukset käytännössä sujuvat. Vierailun isäntänä toiminut Boliden Kokkolan energiatehokkuuspäällikkö Aki Haasala oli järjestänyt etukäteen kaiken olennaisen kuntoon. Tehdasvierailu oli antoisa ja nosti esiin paljon uusia ajatuksia teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista, mutta myös siihen liittyvistä haasteista ja ongelmista.

Vierailun aikana ilahdutti suuresti ison teollisuusyrityksen halu parantaa energiatehokkuutta entisestään, vaikka monia erilaisia ratkaisuja olikin jo otettu käyttöön sinkin valmistusprosessin eri vaiheissa.

Boliden Kokkola on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuus- sopimukseen, joka edesauttaa energian tehokasta ja järkevää käyttöä ja on myös osoitus osoitusyrityksen vastuullisuudesta.

Energiankulutuksen pieneneminen tuo kaiken lisäksi tuntuvia kustannussäästöjä ja parantaa näin yritystoiminnan kannattavuutta. Samoista syistä kannustankin jokaista yritystä liittymään energiatehokkuussopimukseen ja tuomaan kortensa kekoon yhteisen asian puolesta esimerkiksi selvittämällä oman yrityksen hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuudet.

Lämpöenergiaa talteen lauhteesta ja hönkähöyrystä

Nyt Boliden Kokkolan tutkittavana kohteena oli prosessissa syntyvän kuuman lauhteen ja hönkähöyryn sisältävän lämpöenergian talteenotto ja sen hyödyntämismahdollisuudet tehtaan omissa toiminnoissa, kuten tuotantotilojen tuloilman lämmittämisessä. Kaikki potentiaaliset lämpövirrat kannattaa hyödyntää ja on sääli, mikäli niiden annetaan valua hukkaan.

Muita Boliden Kokkolan aiemmin toteuttamia energiatehokkuustoimenpiteitä ovat muun muassa sähkömoottorikäyttöjen taajuusmuuntajaohjaukset sekä tuhkamyllyjen pyörimisnopeuksien optimointi, jonka vaikutuksesta koko tuotantoprosessissa säästyy energiaa valtavasti, lähes 4 GWh.

Elomaticin konsultin Elias Tammisen viikon ensimmäisenä mittauspäivänä suorittamista virtaus- ja lämpötilamittauksista sekä alustavista laskelmista huomattiin, että lauhteesta voisi olla saatavissa huomattava määrä lämpöä talteen. Usein tehtaissa on varsin helppoa löytää lisää kohteita, joista lämpöä voitaisiin ottaa talteen. Ongelmaksi muodostuu pikemminkin se, mihin talteen otettua lämpöä voitaisiin hyödyntää teknistaloudellisesti järkevästi ja kannattavasti.

Tehtaissa saattaa toisaalta olla myös useita pieniä lämpövirtoja hajanaisesti, jolloin yksittäiseen kohteeseen investoimalla ei saada riittävää hyötyä, vaikka kokonaisuudessa talteen otettavan energian määrä olisikin huomattava. Bolidenin tapauksessa lauhde-energian hyödyntämismahdollisuuksia paransivat jo valmiiksi lämmönlähteen lähellä olevat lämmönsiirtimet, joita voisi mahdollisesti hyödyntää lauhdelämmön talteenottoon.

Hukkalämmön hyödyntämiseen voi syntyä ongelmia instrumenttien välisten pitkien etäisyyksien sekä hajallaan olevien lämpövirtojen ja lämmönjakojärjestelmien lisäksi myös haastavista nesteistä, kaasuista ja plasmoista eli fluideista, lämmöntarpeen voimakkaasta vaihtelusta vuodenaikojen mukaan sekä dokumentoinnin puutteellisuuksista. Esimerkiksi järjestelmien kustannukset nousevat voimakkaasti, mikäli ne joudutaan toteuttamaan hapon kestävistä materiaaleista.

Vierailusta päällimmäiseksi mieleeni kuitenkin jäi teollisuusyritysten välisen yhteistyön tärkeys. Voisin kuvitella, että yhteistyötä tekemällä teollisuusalueen yritykset saisivat paremmin ratkaistua muun muassa hukkalämmön talteenottoon liittyviä vaikeuksia, jolloin lämmöntalteenoton kannattavuus voisi parantua entisestään jokaisen alueen yrityksen näkökulmasta.

Jos yksittäisen tehtaan sisällä hajanaisten lämpövirtojen sulautuminen yhdeksi suureksi lämpövirraksi todennäköisesti parantaa hukkaenergian hyödyntämismahdollisuuksia, niin miksi näin ei tapahtuisi myös laajemmassa skaalassa koko teollisuusalueella. Tällöin pientä lämpövirtaa vastaisi yhden tehtaan hukkalämpö ja suurta virtaa teollisuusalueen tehtaiden lämpövirrat kokonaisuudessaan.

Asia ei tietenkään ole todellisuudessa näin yksinkertainen, mutta yhteisen pöydän ääreen istahtamalla kehitysideoita voisi pohtia, ja yhdessä toimimalla saada kannattavimpia toimenpiteitä varmimmin edistettyä. Kokkola Industrial Park -teollisuusalueella on jo jonkin verran yritysten välistä yhteistyötä, mutta ainahan sitä voi vielä lisätä.

Kirjoittaja:
Juhamatti Meetteri toimii energiatehokkuuden asiantuntijana Motivassa.