“Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa”, on vanha, mutta varsin ajankohtainen viisaus. Kestävän kehityksen tavoitteita sekä ilmastotavoitteita viedään Suomessa käytäntöön lainsäädännön rinnalla erilaisin vapaaehtoisin sitoumuksin, joita tehdään niin valtionhallinnon, kuntien kuin yritysten välillä.

Työkalupakista löytyy green dealeja, kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia, materiaalitehokkuuden sitoumuksia, ravitsemussitoumuksia ja energiatehokkuussopimuksia. Yhteistä näille kaikille on, että niillä viedään eteenpäin merkittäviä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita voitaisiin ohjata myös sitovalla lainsäädännöllä.

Vapaaehtoisen toiminnan juju on siinä, että tavoite on sitoumuksen osapuolille yhteinen, mutta keinot siihen pääsemiseksi voi jokainen sitoumukseen liittyjä valita itse. Näin yrityksissä tehdään oman toiminnan näkökulmasta fiksuja ja tehokkaita toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vapaaehtoinen toiminta tarvitsee selkeät raamit: tavoitteita, raportointia ja tulosten seurantaa.

Toimiva esimerkki tämän tyyppisestä ratkaisusta on jo 25 vuotta käytössä olleet energiatehokkuussopimukset, jotka ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Tehtyjen toimien vuotuinen raportointi mahdollistaa sopimusten vaikuttavuuden seurannan ja Suomen energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen raportoinnin Euroopan komission suuntaan.

Erilaisia sitoumuksia ja green dealeja Motivassa koordinoidessamme on käynyt selväksi, että sitoumusten toimivuuden keskeinen edellytys ovat napakat ja mitattavat tavoitteet sekä niiden tarkka raportointi ja seuranta. Se vaatii työtä, mutta mahdollistaa tavoitteiden johtamisen käytäntöön ja vaikuttavien tulosten saavuttamisen.

Esimerkiksi Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen yhtenä tavoitteena on ollut ruokahävikin vähentäminen. Siinä onnistumisen yritykset raportoivat vuosittain tonnien tarkkuudella. Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tästä syystä raportoinnin tuloksia seuraavat mielenkiinnolla kolme sitoumusosapuolena olevaa ministeriötä.

Ensimmäisen kolmivuotiskauden tulokset valmistuivat marraskuussa 2022. Ruokahävikkiä vähennettiin lähes 12 miljoonaa kiloa. Samalla selvisi, millä toimilla kaupan alalla ja teollisuudessa suurimmat vähennykset saavutetaan; kaupoissa erityisen tehokkaiksi toimiksi osoittautuivat valikoiman hallinta sekä ilta-alet ja punalaputus, teollisuudessa hävikin tarkka mittaaminen ja prosessien tehostaminen dataperusteisesti.

Eri hallinnonaloilla on valmisteilla uusia vapaaehtoisuuteen pohjautuvia ohjauskeinoja. Jos ja kun vapaaehtoisin toimilla halutaan saavuttaa hyviä tuloksia, kannustamme asettamaan toiminnalle selkeät ja mitattavat tavoitteet ja edellyttämään niistä raportointia. Myös toiminnalla saavutettuja tuloksia tulee koota yhteen ja tuloksista pitää viestiä. Näin vapaaehtoinen toiminta saa kaipaamansa raamit ja sen toimivuus voidaan osoittaa.

Kirjoittaja:
Suvi Salmela toimii kiertotalouden, materiaalitehokkuuden ja kestävän ruokajärjestelmän asiantuntijana Motivassa.

puh. 0400 960 128
suvi.salmela@motiva.fi


Lisää aiheesta:

Energiatehokkuussopimukset 2017-2025

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus (Sitoumus2050.fi)

Sitoumus2050

Elintarvikeala vähensi materiaalitehokkuustoimilla 25 miljoonaa kiloa jätettä ja säästi 17 miljoonaa euroa (Motivan tiedote 22.11.2022)