Strategian toimeenpanosta vastaava neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa, mitä uutta julkisen hallinnon strategia tuo nykyisiin toimintatapoihin?

”Kyse on julkishallinnon reagoinnista muuttuvaan yhteiskunnan tilaan. Miten rakennetaan luottamusta ajassa, jossa on syrjäytymisen, ikääntymisen ja valeuutisten kaltaisia ilmiöitä? Tähän julkisen hallinnon tulee löytää uusia ratkaisuja ja kehittää uusia kyvykkyyksiä”.

Radikaalia muutosta vai pieniä kokeiluja arjessa?

Suomea on pitkään pidetty luottamusyhteiskuntana, jossa usko päättäjiin ja viranomaisiin on korkea. "Julkisen hallinnon toiminta oli yksinkertaisempaa aikana, jolloin televisiossa näkyi kaksi kanavaa." Toisaalta Kaunismaa näkee ajassamme ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisen nopeuttamiseen ja kokeilujen sekä teknologian hyödyntämiseen. Vaikka julkisen hallinnon strategia linjaakin uudistumisesta, muutos ei ole itsearvoista.

"Strategian työstämisen ajan tarkastelimme uudistumista jatkuvuuden ja vakauden sekä muutoksen akselin kautta, molempia tarvitaan", toteaa Kaunismaa.

"Perustuslakiin pohjautuvia arvoja, kuten oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, ei ollut tarpeen toistaa strategia-tekstissä, mutta yhteiskunnallisten muutosten takia arvoja tuli miettiä ja sanoittaa uudelleen; mitä esimerkiksi yhdenvertaisuus tarkoittaa entistä moninaisemmassa maailmassa", Kaunismaa kysyy.

Julkisen hallinnon strategia linjaa, että palvelujen tulisi olla ihmislähtöisiä ja monimuotoisia.

Julkishallinnon strategia antaa tukea ajattelutapojen muutokseen. ”Esimerkiksi pakon kautta korona-pandemia räjäytti ymmärryksemme siitä, miten töitä tehdään julkisella sektorilla etänä.” Kaunismaa ei kuitenkaan lähtökohtaisesti usko pelkästään radikaaliin muutokseen. ”Tarvitaan myös hidasta ja rauhallista muutosta yksilötasolla pienten kokeilujen kautta.” Tässä työssä julkisen hallinnon strategian olisi tarkoitus auttaa.

Strategia on olemassa ihmisiä varten

Strategia koostuu yhdestä lupauksesta yhteiskunnalle, kuudesta päämäärästä ja seitsemästä toimintalinjauksesta. Sisäinen kohderyhmä strategialle ovat julkishallinnossa työskentelevät ja päättäjät, joille päämäärät ja toimintalinjaukset on suunnattu.

”Välillisesti myös suuri yleisö on mukana, koska julkishallinto on olemassa ihmisiä varten. Lupaamme yhteiskunnalle, että julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa.”

Strategia linjaa, että palvelujen tulisi olla ihmislähtöisiä ja monimuotoisia. Luottamus julkiseen hallintoon säilytetään kehittämällä vaikuttamisen tapoja tuomalla äänestämisen rinnalle muita tapoja vaikuttaa, kuten osallistuva budjetointi, jota monet kunnat ovat jo hyödyntäneet.

Käytetty kieli luo todellisuutta

Kuten kehittämistoiminnassa usein, myös strategian valmistelussa käytiin paljon keskustelua käytetystä kielestä. On tietoinen valinta, että strategia puhuu ihmisistä ja yhteisöistä.

”Emme käytä sanaa kansalainen, sillä emme halua sulkea pois niitä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta.”

Yhteisö-sanaa käytetään kattamaan yritysten lisäksi moninaista kenttää järjestöjä ja säätiöitä. Lisäksi Kaunismaa vieroksuu myös sanaa jalkauttaa. Julkisen hallinnon strategiassa ideana on, että sitä toimeenpannaan keskustellen, eikä ylhäältä alas suuntautuvana prosessina.

Osa strategiassa käytetyistä termeistä on herättänyt tunteita. ”Ketteryys sanana ärsyttää monia. Myös ekosysteemi-sanaa yritettiin muokata, mutta silti se säilyi mukana. Kotimaisten kielten keskus, Kotuksen kanssa työstettiin strategiaa sellaiseksi, että se avautuisi mahdollisimman monelle.”

Kaunismaan mukaan sanoihin ja semantiikkaan ei saisi kuitenkaan juuttua, vaan strategiaa pitäisi lähestyä sen mukaan, miten asiat näkyvät omassa työympäristössä.

Kokeilujen rooli julkishallinnossa

Kokeileva Suomi -hanke edisti kokeilukulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkishallinnossa. Nyt valtiolla toimii monia poikkihallinnollisia ryhmittymiä (muun muassa Virkamiesten avoin verkosto, OneTeamGov ja Työ 2.0 Lab), jotka edistävät systeemistä ja kokeilevaa työntekokulttuuria.

Miten kokeileva kehittäminen on sisällytetty julkisen hallinnon strategiaan ja miten kokeilujen tulisi näkyä virkamiestyön arjessa tai hankituissa palveluissa?

Kokeilujen roolin virkamiestyön arjessa tulisi Kaunismaan mukaan olla nykyistä suurempi ja psykologisen turvallisuuden kokeilla pitäisi olla suurempi. Tähän pitäisi johtamisessa kannustaa ja rohkaista. ”Arkeen kokeileminen saadaan juurrutettua hyvän johtamisen ja keskustelun kautta. Pitäisi päästä eroon tavasta ampua alas ideoita ”.

Kaunismaa nimeää johtamisen kehittämisen olennaiseksi osaksi kokeilevan kehittämisen vakiinnuttamista. Hänen mukaansa tarvitaan vahvaa tukea johdolta, että työntekijöillä on lupa ja tarvittavat ajalliset ja rahalliset resurssit kokeilla.

”Turvallisessa ilmapiirissä virkamiesten innovaatiokyvykkyys kehittyy”.

---

Haastateltava on Julkishallinnon strategian toimeenpanosta vastaava neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa, joka työskentelee valtionvarainministeriössä kolmatta vuotta. Hänellä on yli 15 vuoden ura julkishallinnossa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa hän työskenteli korkeakoulutus- ja tutkimuspolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön parissa. Poikkihallinnollisuus ja siilorajojen ylittäminen on ollut hänelle keskeistä läpi työuran. Kaunismaata haastatteli Motivan kokeilevan kehittämisen asiantuntija Elli Saari.


Kirjoittaja:
Asiantuntija Elli Saari työskentelee Motivassa kokeilukulttuurin ja kuntien kestävän kehityksen parissa.







Lisää aiheesta:
Julkisen hallinnon strategia