Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen: Suomi matkalla puhtaan energian suurvallaksi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoo Fokus-podcastissamme näkemyksiään Suomen energiaratkaisuista, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta. Mykkänen toteaa olleensa koko ikänsä kiinnostunut ympäristöasioista ja tunnustaa olleensa myös ympäristöaktivisti sanan kaikissa merkityksissä 30 vuotta sitten. Hän korostaa pitäneensä kuitenkin jo silloin tärkeänä myös talousvastuuta ympäristövastuun ohella. Kuuntele toimitusjohtajamme Elina Moision vetämästä podcastista, miten Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta.

Mykkäsen mukaan on tärkeää saada päästöt alas, mutta siihen tarvittavien keinojen valitsemisessa on syytä jättää markkinoille tilaa ratkaista se, mikä on taloudellisin keino tavoitteiden saavuttamiseen. Päästövähennyspäätöksiä tehtäessä myös talousvastuu on otettava huomioon.

Yhtenä keinona Euroopan ja maailman ilmasto-ongelman ratkaisemisessa pitäisi hyväksyä ydinvoiman kasvava ja merkittävä rooli, sillä ydinvoimaa tarvitaan siirryttäessä paljon energiaa tarvitsevaan puhtaaseen vetytalouteen, jolla voidaan korvata fossiilisen energian käyttäminen raskaassa teollisuudessa.

Kiertotalouteen tarvitaan nykyistä yksinkertaisempaa sääntelyä, joka helpottaisi kiertotalouden isojen tavoitteiden saavuttamista. Kiertotalouden sääntelyyn liittyvät asiat ovat esillä uudistettaessa nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattua jätelainsäädännön muuttamista kiertotalouslainsäädännöksi. Paljon riippuu kuitenkin siitä, millaiset yhteiset pelisäännöt EU-tasolla tullaan luomaan. Kiertotalouden green dealeilla voi olla merkittävä rooli ja parhaillaan Suomessa onkin vuonna 2024 menossa kiertotalouden tiekarttojen ja green dealien laatiminen.

Kulutusjousto

Lähivuosina sähkön saatavuuden vaihtelu tulee olemaan ongelma, koska Suomessa sääriippuvaisen tuulivoiman tuotannon määrä lisääntyy. Kulutusjouston hyödyntäminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan vähentää sähkönkulutuksen huippuhetkiin osuvaa kulutusta. Tulevaisuudessa muun muassa sähköautoja olisi mahdollista hyödyntää kulutusjoustojen välineenä muun muassa juuri tuulivoimatuotannon balansoimisessa. Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Toivottavaa olisi, että kodintekniikan- ja sähkönmyyjät voisivat palvelumuotoilla kehittää sähkönkäytön automaatiota niin, että se saataisi nykyistä vaivattomammin kuluttajien käyttöön.

Myös kulutusjoustoon suunnatulla energianeuvonnalla on merkitystä, kun ihmiset pohtivat muun muassa sitä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle parannettaessa asunnon energiatehokkuutta, jolla on oma merkityksensä sähkönkulutuksen ajoittamisessa.

Hiilinielut

Fossiilisten päästöjen vähentämisessä ollaan hyvällä tiellä, mutta nielujen määrän romahtaminen on suuri haaste Suomessa. Vanhat tiedot nielujen määrästä olivat nykyistä tietoa valoisampia, ja viimeisen kolmen vuoden aikana saadut inventaariotiedot ovat olleet koko ajan huonmpia. Ongelmaa pahentaa Suomen kannalta myös se, että puun tuonti Venäjältä on loppunut Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen takia.

Metsien kasvua pitää pyrkiä lisäämään metsänhoidon keinoilla ja turvemaiden hiilensidontakykyä parantamaan. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla määritellään sitä, mitä hiilinielujen parantamiseksi voidaan tehdä. Mykkäsen mukaan nielujen osuutta pitäisi arvioida lähimpien 5-10 vuoden osalta uudelleen myös EU-tasolla osana green dealia siltä kannalta, kuinka riippuvaisia hiilinieluista voidaan olla.

Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuutta on tuettava perustamalla lisää luonnonsuojelualueita. Hallituksessa on sovittu arvokkaimpien vanhojen luonnontilaisten valtion metsien suojelupäätöksestä. Myös yksityisille metsänomistajille suunnattua vapaaehtoista METSO-ohjelmaa ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-ohjelmaa jatketaan edelleen, vaikka rahoitusta niihin onkin niukasti käytettävissä.

Yksityisen suojelurahan lisäämisessä Mykkänen näkee potentiaalia, ja yksi mahdollisuus sen lisäämiseen on ekologisen kompensaation käyttöönotto. Tämän  päästökauppajärjestelmää muistuttavan järjestelmän ajatus on se, että mikäli yhdessä paikassa syntyy luontohaittaa esimerkiksi rakentamisen takia, voi rakentaja kompensoida tämän syntyneen haitan jossain muualla tapahtuvilla suojelutoimilla.

Avainsanat: Kestävä kehitys, ilmastonmuutos, päästöt, energiatehokkuus, energiansäästö, kulutusjousto, hiilinielut, luonnon monimuotoisuus, luontoarvokompensaatio, ekologinen kompensaatio

Podcastin voit kuunnella myös Spotify-musiikkipalvelussa:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen: Suomi matkalla puhtaan energian suurvallaksi

Palaa otsikoihin