Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuotannolle ei Suomessa ole sopivia olosuhteita, eikä niillä siten ole merkitystä energiantuotannossamme.

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttavat Suomen omat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä päästökauppadirektiivi, jotka Suomen on otettava huomioon energiapolitiikassaan.

Uusiutuvan energian käyttöä lisätään

Uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian sekä Suomen kansallisen toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. Tavoitteena on, että niiden osuus Suomen energiantuotannossa kasvaisi 9,5 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä, jolloin niiden osuus Suomen energiankulutuksesta olisi 38 prosenttia. Vuonna 2005 uusiutuvan energian osuus Suomen primäärienergian tuotannosta oli noin 28,5 %.

Uusiutuvat energialähteet Primäärienergiana	2005 (TWh)	2020 (TWh)	Muutos (TWh/%-yksikköä) 2005 => 2020
Jäteliemet	37	38	1,1
Teollisuuden tähdepuu	20	19	-1,8
Vesivoima (normalisoitu)	13,6	14	0,6
Tuulivoima	0	6	5,8
Metsähake	6	25	18,9
Puun pienkäyttö	13	12	-0,5
Lämpöpumput	2	8	6,1
Liikenteen biopolttoaine	0	7	6,5
Biokaasu	0	1	0,7
Pelletit	0	2	1,6
Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus	2	2	0,0
Muu uusiutuva, mm. aurinkosähkö jne.	0,4	0,4	0,0
Yhteensä	94	134	39,2
Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio	28,5%	38%	9,5%

Taulukko. Uusiutuvat energialähteet primäärienergiana vuonna 2005 ja vuoden 2020 arvio. Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö 2011

Energia- ja ilmastostrategia päivitetty 2013

Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Edellinen strategia hyväksyttiin 2008. Päivityksellä on tarkoitus varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pidemmän aikavälin tavoitteita. Uuteen strategiaan on myös yhdistetty mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma.

Strategiapäivitys hyväksyttiin hallituksen toimesta 20.3.2013. Se toimitettiin eduskunnalle valtioneuvoston selontekona. Strategiatyön valmistuttua aletaan laatia Suomen tiekarttaa kohti vuotta 2050 keinoista, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin vähintään 80 prosenttia. Tämän tiekartan laadintaan yhdistetään myös laaja sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen.

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan tuli toimittaa Euroopan unionille 30.6.2010 mennessä kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään arviot energian loppukulutuksesta vuosina 2010-2020, tavoitteista ja kehitysnäkökulmista uusiutuvan energian parissa sekä poliittisista tukitoimenpiteistä.

Energian loppukulutuksen lisäksi suunnitelmassa on arvioitu liikenteen, sähköntuotannon sekä lämmityksen ja jäähdytyksen uusiutuvan energian osuudet vuonna 2020.

Toimintasuunnitelman päivitetty versio löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.