Uusiutuva energia

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Näitä ovat tuuli- ja aurinkoenergia, geoterminen energia (maaperän pinnan alle varastoitunut lämpö), ympäristön energia (ilma, pintavesi, jätevesi), vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima, biomassa sekä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa, eikä niillä ainakaan vielä ole merkitystä energiantuotannossamme.

Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttavat Suomen omat energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset sekä EU:ssa tehdyt päätökset ja direktiivit, muun muassa kasvihuonekaasupäästöj en vähentämiseen tähtäävä päästökauppa- ja uusiutuvan energian direktiivi, jotka Suomen on otettava huomioon energiapolitiikassaan.

Valtioneuvosto julkaisi syksyllä 2022 kansallisen ilmasto- ja energiastrategian "Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia", jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 ilmastovelvoitteet ja saavuttaa ilmastolain mukaiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä sekä vuotta 2035 koskevan hiilineutraaliustavoitteen. Strategian ytimessä on vihreä siirtymä ja keväällä 2022 ajankohtaistunut irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta.

Ilmasto- ja energiastrategian mukaan uusiutuvan energian käyttö kasvaa sekä perus- että politiikkaskenaariossa merkittävästi, noin 50 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Tämän sivuosion alasivuilla kerrotaan tarkemmin uusiutuvan energian tuotannosta ja käytöstä Suomessa.