Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma

Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanossa julkisen sektorin esimerkkiasemaa toteutetaan rakennusten energiataloudellisten korjausten ja julkisen hankintojen kautta. Julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä myös asettamalla tavoitteita ja juurruttamalla energiatehokkuuden suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti koko organisaation arkeen.

Kaikkien valtion hallinnonalojen oli tarkoitus laatia oma energiatehokkuussuunnitelmansa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti viimeistään vuoden 2012 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö laati oman suunnitelmansa vuonna 2010.

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelma ja sen toteuttamiseen laaditut ohjeet ja työkalut on tarkoitettu ensisijassa julkiselle sektorille, mutta ohjeistusta voivat hyvin käyttää myös muut.

Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) tai energiaohjelmaan (KEO) liittyneet kunnat ja kuntayhtymät voivat myös hyödyntää oheista materiaalia tehdessään sopimuksien mukaista toimintasuunnitelmaa, joka vastaa energiatehokkuussuunnitelmaa.

Kohti järjestelmällistä energianhallintaa

Energiatehokkuussuunnitelman tavoitteena on ohjata organisaatio järjestelmälliseen energianhallintaan.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat:
  • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi);
  • laitesähkö;
  • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä
  • muu energiankäyttö (esim. koneet).

Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi. Tarvittaessa tässä työssä voi käyttää konsulttiapuna ulkopuolista palveluntarjoajaa. Energiatehokkuussuunnitelma on otettava osaksi johtamisjärjestelmiä.

Jos organisaatiolla on käytössä muita energiatehokkuuteen kannustavia järjestelmiä – esimerkiksi Green Office tai oma ilmasto- ja energiaohjelma – energiatehokkuussuunnitelma kannattaa sovittaa toimimaan näiden kanssa.

Työpajat keskeisessä asemassa:
  • Energiatehokkuussuunnitelman tekeminen käynnistyy lähtötietojen keräämisellä energiankäytön eri osa-alueilta.
  • Keskeisessä asemassa suunnitelman laatimisessa ovat organisaation omat työpajat, joissa selvitetään toimivat tavoitteet ja tavat energiatehokkuuden parantamisessa.
  • Työpajoja voidaan toteuttaa kaikilla energiatehokkuuden osa-alueilla. Suositeltava vähimmäistaso on järjestää ainakin kiinteistöjen energiatehokkuutta ja laitesähköä sekä liikkumista ja sen ohjausta käsittelevät työpajat. Hankinnat ja viestintä kuuluvat keskeisesti kaikkiin työpajoihin.
  • Kustakin työpajasta laaditaan muistio, jossa listataan ja kuvataan keskeiset energiankulutukseen vaikuttavat konkreettiset tehostamistoimenpiteet ja hyvät toimintatavat.
  • Työpajojen pohjalta ja mallisisällysluetteloa hyödyntäen organisaatio pystyy työstämään oman kokonaisvaltaisen energiatehokkuussuunnitelmansa.

Energiatehokkuussuunnitelman sisältö:
  1. Nykytilan kuvaus: energiankäyttö ja hankinta, käytännöt ja keskeiset toimijat, toteutetut toimenpiteet, seuranta ja mahdolliset tämänhetkiset energiahallinnan tavoitteet.
  2. Energiansäästön uudet tavoitteet ja jatkuvan parantamisen periaatteiden sisällyttäminen.
  3. Energiansäästökeinojen tunnistaminen ja priorisointi, vastuutahojen nimeäminen ja vaikutusten arvioiminen lähtötietojen ja haastattelujen pohjalta sekä asiantuntijaworkshopeissa aihepiireittäin, toiminnan seuranta.

Viestinnällä ja koulutuksella on keskeinen rooli energiatehokkuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, toimenpiteiden toteuttamisessa ja tuloksien esille tuomisessa. Ne myös tekevät energiatehokkuutta tutuksi omalle henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Seurantaryhmä ja vuosittaiset johdon katselmukset huolehtivat työn jatkuvuudesta.
Prosessin eteneminen

Työ- ja elinkeinoministeriön oma tavoite 30 prosentin energiansäästövähennys vuoteen 2020 mennessä

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut toimintaansa koskevan käytännönläheisen energiatehokkuussuunnitelman, jossa ministeriö asettaa itselleen haasteelliset säästötavoitteet vähentää kokonaisenergiankulutustaan 25 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Energiankulutus työntekijää kohti on tarkoitus vähentyä vastaavasti 15 ja 20 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussuunnitelma – TEM raportti 18 - 2011 (pdf) (71.4 KB)


Sivua päivitetty viimeksi 2.11.2016

Tulosta sivu