Siirry sisältöön

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia julkaistiin 10.3.2020. Strategia luo yleiskatsauksen Suomen rakennuskantaan, kartoittaa kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoituksen sekä pitkälle meneviä perusparannuksia edistävät politiikat ja toimenpiteet. Strategiassa myös arvioidaan odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset.

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050 (pdf) (1 MB) (10.3.2020)

Aiempaan korjausrakentamisen strategiaan verrattuna esitetään muun muassa mikä osuus eri rakennustyypeistä on korjattu vuonna 2020 ja laaditaan tavoitteet vanhojen rakennusten energiatehokkuudelle sekä kehitetään indikaattorit ja mittaustapa vuosille 2030, 2040 ja 2050. Strategiassa on otettava huomioon erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet.

Strategiaa työstetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Strategian laatiminen oli osa vuonna 2018 voimaan tullutta uudistettua EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Sen mukaan jäsenmaiden tuli laatia pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Ympäristöministeriö käynnisti yhdessä Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa uuden pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian laatimisen keväällä 2019 (REMPPA-hanke 2019-2020). Yhteistyötä tehtiin kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ja muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa. Hankkeessa toteutettiin kyselyitä, tehtiin haastatteluita ja järjestettiin useita työpajoja ja kuulemistilaisuuksia, joihin kutsuttiin mukaan laajasti sekä kiinteistö- ja rakennusalan että muun muassa rahoitusalan toimijoita.

Tavoitteena oli saada laajasti esiin korjausrakentamiseen liittyvät eri näkökulmat, menetelmät ja tavat sekä tarpeet, jotta strategia mahdollisimman hyvin palvelee Suomen tarpeita ja vastaa samalla direktiivin asettamiin vaatimuksiin.

RetroCheck täydentää REMPPAA

Suomen ympäristökeskus SYKEn RetroCheck-hanke tuki kansallista EPBD-direktiivin artiklan 2a mukaisen korjausrakentamisen strategian toimeenpanoa. Hankkeessa tuotettiin vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen indikaattorit, perusura korjausrakentamiselle, korjausrakentamisen etenemissuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä seurantajärjestelmä korjausrakentamisen seurantaa ja raportointia varten.

Peruskorjausstrategian laatimiseen liittyvät työpajat ja kuulemistilaisuudet:
  • Työpaja 1, 1.4.2019 (Helsinki): korjausrakentamisen rahoitus
  • Työpaja 2, 8.5.2019 (Tampere)
  • Työpaja 3, 22.5.2019 (Kuopio)
  • Työpaja 4, 24.5.2019 (Helsinki): korjausrakentamisen neuvonta
  • Työpaja 5, 28.8.2019 (Oulu): Asiantuntijakuuleminen
  • Tilaisuus 6, 16.9.2019 (Helsinki): tiekartta: Kuulemistilaisuus
  • Tilaisuus 7, 10.12.2019 (Pankkisali, Helsinki): vaikutukset (SYKE)
  • Tilaisuus 8, 11.2.2020 (Pankkisali, Helsinki): Kuulemistilaisuus, Peruskorjausstrategia 2050, Suomen ilmoitus

Lisätietoja korjausrakentamisen strategian laatimishankkeesta (REMPPA):
Motiva Oy
johtava asiantuntija Harri Heinaro
puh. 09 6122 5016
harri.heinaro@motiva.fi

ympäristöministeriö
yli-insinööri Jyrki Kauppinen
puh. 0295 250 122
jyrki.kauppinen@ym.fi

Lisätietoja RetroCheck–hankkeesta:
Suomen ympäristökeskus
erikoistutkija Hanna-Liisa Kangas
hanna-liisa.kangas@ymparisto.fi


Sivua päivitetty viimeksi 15.2.2024