Pelletit varastoidaan siiloon kattilahuoneen läheisyyteen. Siilon on oltava täysin kuiva, pölytiivis ja sähkötön. Omakotitalossa sopiva siilon koko on noin 8 m³, jolloin siihen mahtuu vuoden pellettien tarve eli noin 4 tonnia pellettejä (6,5 m³). Pelletit siirretään varastosta polttimelle siirtoruuvilla.

Oljesta voidaan puristaa myös pellettejä tai brikettejä, jolloin polttoaineen tiheys kasvaa ja käsittely helpottuu. Aurinkovoimala pellolle Mikäli maataloudessa hyödynnetään erityisen hankalasti viljeltävää tai huonosti tuottavaa peltoalaa, voidaan selvittää soveltuisiko se viljelyn sijasta paremmin energiantuotantoon sijoittamalla pellolle aurinkovoimalaitos.

Siihen mahtuu hyvin kuusi kuutiota pellettiä eli keskikokoisen omakotitalon vuoden lämmitykseen tarvittava määrä polttoainetta. Ohjeen on suunnitellut Kaj Fagerholm. Motiva ja suunnittelija eivät vastaa ohjeen tulkinnasta aiheutuvista ongelmista.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Jos kaukolämpölaitoksen polttoaineena käytetään uusiutuvaa energiaa (puu, hake, pelletti, biokaasu), ympäristövaikutukset vähenevät edelleen. Lisää aiheesta: Lämpöä kotiin keskitetysti – Kaukolampö

Asentajaluettelo Alla olevasta luettelosta voit hakea omaan tarpeeseesi sopivaa aurinkolämpö-, aurinkosähkö-, biolämpö- (esimerkiksi pelletti ja hake) ja lämpöpumppuasentajaa. Asentajaa voi hakea paikkakunnalla, yrityksen nimellä tai asentajatyypillä. Pudotusvalikosta voi valita asentajatyypiksi Aurinkolämpö, Aurinkosähkö, Biolämpö tai Lämpöpumppu.

Siilon suositeltu koko on noin 8 m 3 , johon mahtuu keskimäärin vuoden pelletit. Pellettipoltin voidaan usein asentaa myös öljy- ja puukattiloihin. Pelletit valmistetaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteista. Maalämpöpumppu, MLP Maalämpö kerää lämpöä maaperästä, kalliosta tai vesistöstä.

Tarkastelussa määritetään myös se, kuinka paljon rakennuksessa tarvitaan ostoenergiaa (sähköä, kaukolämpöä, öljyä, pellettejä jne.). E-luvun laskennassa käytetään eri kertoimia eri energiamuodoille, joten rakennuksen lämmitystavalla on merkitystä. Rakennukset jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla on kullakin oma luokitteluasteikkonsa.

Tilastokeskus, Polttonesteiden kuluttajahinnat 2/2024): Fossiilinen öljy: Hinta 1: 1,2 eur/l Hinta 2: 1,5 eur/l Hinta 3: 1,8 eur/l Uusiutuva lämmitysöljy: hinta oletuksena noin 15-20 % fosiilista öljyä korkeampi Kaukolämpö (Energiateollisuus ry:n kaukolämmön hintatilasto 1.1.2024, asiakasmäärillä painotettu keskihinta): Hinta 1: 8,60 snt/kWh Hinta 2: 10,8 snt/kWh Hinta 3: 13,0 snt/kWh Pelletti

Korvaavien lämmitysmuotojen tiedot Kaukolämpö; 8% Sähkö; 2% Muu; 0% Pelletti; 0% Puupolttoaineet; 0% perustuvat ELY-keskuksen pientaloja koskeviin tietoihin. Yhteensä muilla lämmitysmuodoilla korvattiin yli 500 Maalämpö; 14% kaasukattilaa. Poistoilmalämpöpumppu; 0% Ilmavesilämpöpumppu; 77% Kuva 12. Kaasulämmitystä korvaavat lämmitysmuodot vuonna 2022. 2023 21 3.