Suomessa EU:n päästökaupan piiriin kuuluu runsas puolet kasvihuonekaasupäästöistä. Viime vuosina huomio on Euroopassa kiinnittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan. Kauppaa voidaan kuitenkin käydä myös muilla päästöillä, josta hyvä esimerkki on USA:ssa käytävä rikkidioksidipäästöjen kauppa.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan politiikkatoimien vaikutuksia muun muassa energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. ”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat.

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 1990-2023. Ota yhteyttä Lea Gynther johtava asiantuntija, Vaikuttavuus ja seuranta -tiimin vetäjä +358 (0) 9 6122 5044 Lähetä sähköpostia

Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.

Hiilidioksidipäästöt Energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, mutta sillä on edelleen merkittävä rooli Suomen kokonaispäästöjä tarkasteltaessa.

Suunnitelmassa kuvataan politiikkatoimien vaikutuksia muun muassa energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin. Siinä arvioidaan myös suunniteltujen ja olemassa olevien politiikkatoimien vaikutusta tuleviin investointitarpeisiin.