Lisäksi suunnitelmassa kuvataan politiikkatoimien vaikutuksia muun muassa energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat.

Suunnitelmassa kuvataan politiikkatoimien vaikutuksia muun muassa energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin. Siinä arvioidaan myös suunniteltujen ja olemassa olevien politiikkatoimien vaikutusta tuleviin investointitarpeisiin.

Ota kantaa uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatimiseen | Otakantaa.fi Direktiivin toimeenpanoon aikaa kaksi vuotta Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna

Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Palaa otsikoihin

Ympäristöministeriön skenaariotyökalun laskenta kertoo selvästi, että maatalous tuottaa suurimman osan Koski Tl:n kasvihuonekaasupäästöistä sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi eläinperäinen metaani saataisiin talteen aiempaa paremmin, se vähentäisi päästöjä selvästi.