Ylijäämälämpöjen hyödyntämiseen on suuri paine energiatehokkuus- ja päästönäkökulmista, joten tämä yhä yleistyy. Sidosryhmien kommenteissa todettiin, että rakennusmääräyksiä asetettaessa tulisi erottaa rakennuksen energiatehokkuus sen sisäisten prosessien energiatehokkuudesta.

Merkittävämpiä edistysaskeleita varten alueella tarvittaisiin lisäselvityksiä- ja tutkimuksia liittyen esimerkiksi elintarviketeollisuuden toimialakohtaisiin eroavaisuuksiin energiankulutuksessa. iii Avainsanat: energiamurros, sähköistyminen, elintarviketeollisuus, energiatehokkuus, hukkalämpö iv Sisällysluettelo Tiivistelmä ..........................................................

Uusien rakennusten energiatehokkuus on hyvällä tasolla nykyään rakentamismääräysten vuoksi ilman kaavaan liitettyjä vaatimuksia lisäeristyksestä tai tiiviydestä. Ihmisten asuminen lähellä työpaikkojaan ja muita usein vierailtuja yhteiskunnan infrastruktuuria, kuten ruokakauppoja vähentää päästöjä, joten tontteja olisi hyvä tarjota myös kasvukeskuksissa riittävästi.

Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.