Siirry sisältöön

25 hakutulosta

Avainsanat: Fiskars Group, ilmastotavoitteet, kasvihuonekaasupäästöt, kestävä kehitys, vastuullisuus, vastuullisuustavoitteet, vastuullisuudenhallintamalli Podcastin voit kuunnella Spotify-musiikkipalvelussa: Fiskars Groupissa kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet Voit lähettää meille ehdotuksia aiheista, joista juuri sinä haluaisit kuulla osoitteeseen motiva@motiva.fi .
Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. ”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat.
Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.
Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2013 tämä oli noin 13 miljoonaa tonnia. Tästä tieliikenteen osuus on 72 prosenttia. Tästä liikenteen osuus on yli 90 prosenttia. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.
Liikenne sähköistyy Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2022 asettama työryhmä laati fossiilittoman liikenteen tiekartan, jossa tunnistetaan yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.
Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.
Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.
Samat ratkaisut toimivat moneen ongelmaan, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin ja ravinnepäästöihin, jolloin niitä olisi hyvä rahoittaa poikkihallinnollisesti kokonaisuutena. Lisäksi yhteisen pitkän aikavälin tavoitetason asettaminen olisi erityisen tärkeää.
Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.
Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.