Siirry sisältöön

29 hakutulosta

Avainsanat: Fiskars Group, ilmastotavoitteet, kasvihuonekaasupäästöt, kestävä kehitys, vastuullisuus, vastuullisuustavoitteet, vastuullisuudenhallintamalli Podcastin voit kuunnella Spotify-musiikkipalvelussa: Fiskars Groupissa kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet Voit lähettää meille ehdotuksia aiheista, joista juuri sinä haluaisit kuulla osoitteeseen motiva@motiva.fi .
Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2013 tämä oli noin 13 miljoonaa tonnia. Tästä tieliikenteen osuus on 72 prosenttia. Tästä liikenteen osuus on yli 90 prosenttia. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.
Liikenne sähköistyy Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2022 asettama työryhmä laati fossiilittoman liikenteen tiekartan, jossa tunnistetaan yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.
Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin.
Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun, mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin. Se kattaa yhden osa-alueen lain asettamista vaatimuksista.
Tämä edellyttää huomattavan suurta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti vuosina 2030–2035 ja lisäksi sitä, että metsien ja muun maankäytön hiilinielut säilyvät riittävän suurina kattamaan jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt.
Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.
Samat ratkaisut toimivat moneen ongelmaan, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin ja ravinnepäästöihin, jolloin niitä olisi hyvä rahoittaa poikkihallinnollisesti kokonaisuutena. Lisäksi yhteisen pitkän aikavälin tavoitetason asettaminen olisi erityisen tärkeää.
Tämä tukee merkittävällä tavalla Suomen hiilineutraaliustavoitetta, koska kaukolämmön tuotannon päästöistä lähes 40 % prosenttia tulee kivihiilestä ja Suomen koko energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä kivihiilen osuus on 12 %, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä .