Asettamalla matalamman huonelämpötilan yöajaksi voi säästää lämmityskuluissa. Myös kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksen ajastaminen on kukkarolle ja ympäristölle fiksua. – Mukavuuslattialämmitys saattaa kasvattaa kodin sähkölaskua jopa parilla kympillä kuussa. Ajoita mukavuuslämmitystä aamuin illoin niihin ajankohtiin, jolloin tilaa käytetään ja kuivatetaan.

Kun huonelämpötilat säädetään suoraan energiataloudelliselle tasolle, vältytään totuttautumisesta turhan lämpimään sisälämpötilaan, asiantuntija Päivi Suur-Uski sanoo. Energiataloudellisuus ja asumisterveys samalla viivalla Suomalaisissa kodeissa talvikauden huonelämpötilat usein ylittävät parilla asteella terveelliseksi ja energiatehokkaaksi todetut suosituslämpötilat.

Lämmityksen energiankulutuksen seuranta, verkoston toiminnan ylläpito, verkoston tasapaino ja oikea säätökäyrä sekä suunnitelmallinen kunnossapito ovat kaikki tekijöitä, joilla ehkäistään ongelmia, varmistetaan tasaiset huonelämpötilat ja viihtyisät asuinolosuhteet sekä pidetään energiankulutus ja kustannukset kurissa.

Näitä tekoja ovat esimerkiksi matalampi ajonopeus liikenteessä, huonelämpötilan säätäminen alemmaksi tai lämpimän käyttöveden säästäminen. Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen.

Oikeat huonelämpötilat ovat lähtökohta mukavaan ja energiatehokkaaseen asumiseen. Lämpötila 20–22 °C on sopiva oleskelutiloissa, ja makuuhuoneessa makoisimmat unet tulevat astetta tai paria pienemmässä lämpötilassa. Varastot ja autotallit voi puolestaan pitää huomattavasti viileämpinä. Kylpyhuoneessakaan ei tarvita juurikaan enempää lämpöä.

Nykyiseen patteriverkoston säätimeen on mahdollista yhdistää huonelämpötilan mittaavia antureita. Suosittelemme selvittämään älyratkaisun käyttöönottoa, jonka avulla lämmitystä voidaan säätää huoneistojen lämpötilojen mukaan, ottaa käyttöön kulutusjoustopalvelu sekä aloittaa reaaliaikainen energiankulutuksen ja asuntojen olosuhteiden seuranta.

Energiaselvitys sisältää seuraavat tarkastelut: • Kootusti rakennuksen E-luvun laskennan keskeiset lähtötiedot ja tulokset • Selvitys siitä, että rakennuksen lämpöhäviöt ovat määräysten mukaiset • Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon laskenta • Arvio rakennuksen lämmitystehontarpeesta • Arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta (ja tarvittaessa jäähdytystehon tarve). • Arvio rakennuksen

Tällä vältetään yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys esimerkiksi tilanteessa, jossa huonelämpötila nousee hetkellisesti takan lämmityksen yhteydessä.  Kylmillä ilmoilla lämpöpumpun lämpötilan asetusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, kuitenkin niin, ettei se vähennä asumisviihtyvyyttä.

sekä huonelämpötilan lämmitys- ja jäähdytysrajan lämpötiloja: Käyttötarkoitusluokka Luokka 1) Luokka 2) Luokka 3) Luokka 4) Luokka 5) Luokka 6) Luokka 7) Luokka 8) Ulkoilmavirta dm3/(s m2) 0,4 0,5 2 2 2 3 2 4 Poistoilmavirrat on laskettava ulkoilmavirtaa vastaavilla arvoilla.

Ympäristöministeriö x Motiva Oy x Tampereen ammattikorkeakoulu x Vanhustyön Keskusliitto VTKL ry VTT Oy x 67 Liite 4 Kiinteistönpidon työkalut, sanasto Taloyhtiön kiinteistönpidon sanastoa energiaselvitys Rakennusta suunniteltaessa laadittava selvitys, joka sisältää yleensä tiedot rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta, energialaskennan lähtötiedot ja tulokset, tiedot kesäaikaisesta huonelämpötilasta