19 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. ”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat.
Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.
Ympäristövaikutukset Malmön kaupungin palvelujaosto ja ympäristövirasto laskivat ja mittasivat eri ruokalistojen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Ruoan kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä oli vaikea mitata.
Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.
Energiatehokkuuden parantamisen vaikutusten arviointi hankinnassa Yleistä energiatehokkuuden arvioimisesta Kun hankinnalle on asetettu energiatehokkuuskriteereitä, voidaan kriteerien perusteella arvioida hankinnan vaikutuksia organisaation energian käyttöön, energiakustannuksiin sekä kasvihuonekaasupäästöihin.
Liikenne tuottaa myös noin viidesosan kasvihuonekaasupäästöistä. Alennuksen saadakseen pysäköinti pitää maksaa joko matkapuhelimella tai Comet-laitteella. Laitteesta ja puhelimella maksamisesta saa tietoa Helsingin kaupungin rakennusviraston sivulta www.hkr.hel.fi/pysakointi.
Uudet Fisu-kuntien resurssiviisaustyötä ohjaavat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: Kunnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 60 prosenttia ja mieluiten 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kotitalousjätteen määrä vähenee ja kierrätysaste nousee saavuttaen 65 prosentin tason vuoteen 2030 mennessä.
“Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta vihreä siirtymä sisältää suuria liiketaloudellisia mahdollisuuksia myös rakennusalalle: esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuutta kehittävien ja luontokatoa pysäyttävien ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan vastaisuudessakin.
Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022.
Motivan ympäristöministeriön rahoituksella tuottama Vähäpäästöiset työkoneet -verkkokoulutus tarjoaa tähän suoraan ratkaisun. ”Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhdeksän prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Myös työkonesektorilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Työkoneiden päästöjä pyritään vähentämään useilla keinoilla.