Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. ”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.

Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt määrälliset, prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin.

Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Myös asukkaat hyötyvät, sillä energiatehokkaat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja hillitsevät asumiskustannusten nousua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari .

Suomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia. Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.