Vaatimus ”lähes nollaenergiarakennuksista” perustuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), jonka mukaan ”julkisten” rakennusten tulisi olla lähes nollaenergiataloja 2018 jälkeen ja kaikkien uudisrakennusten 2020 jälkeen.

Nollaenergia kerrostalo, uudistuotanto & purkaminen Järvenpään nollaenergiatalon toimintokaavio.

kotitalousvähennys kattamaan myös suunnittelukustannukset 3 Rakennustietoja rahoittajien ja muiden palveluntarjoajien käyttöön 4 Yhteistyöfoorumi (Roundtable) • Rahoitusalan, viranomaisten ja kiinteistöalan yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen 5 Uusien kannustimien selvittäminen ja kehittäminen • Lisärakennusoikeuden saamisen helpottaminen, mikäli puretun rakennuksen tilalle rakennetaan nollaenergiatalo

A-energialuokan lähes nollaenergiatalo syntyy monen tekijän summana ja rakentajan tekemät päätökset ja valinnat vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon energiaa ja missä muodossa talo kuluttaa. Rakenteellinen energiatehokkuus saavutetaan paksummilla eristekerroksilla ja tiiviillä vaipalla.

Lähes nollaenergiatalo -määritelmä ei vielä ole täysin yksiselitteinen, eikä EPBD anna termille tarkkaa kuvausta. Energiatehokkuusdirektiivin mukaan lähes nollaenergiatalolla pyritään tarkoittamaan ”kustannusoptimin” kautta saatavaa minimienergiataloa, jonka energiantarpeesta merkittävä osa katetaan rakennuksessa tai sen lähistöllä tuotetulla uusiutuvalla energialla.

SunZEB – Plusenergiaa kaupungissa EU:n asettamana tavoitteena on siirtyä lähes nollaenergiatalon kaltaiseen uudisrakentamiseen viimeistään 2020-luvun lopulla. Tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kaukolämmitettyyn rakennuskantaan Suomessa. Tällä hetkellä Suomen kansallinen määritelmä "lähes nollaenergialle" on tekemättä.