Lämmitysmuutosta suunnitellessa kannattaa samalla tarkastella myös pientalon energiatehokkuuden parantamista. ”Elinkaarikustannuksiltaan taloudellisin ratkaisu voikin löytyä energiatehokkuustoimien ja lämmitysmuutoksen yhdistelmästä, joka parantaa samalla ilmanvaihtoa ja asumisen laatua”, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen muistuttaa.

➢ Korjaushankkeiden prosessi ➢ Putkiremontit, julkisivuremontit ➢ Vastuunjako-kysymykset ➢ Sähköautojen latausjärjestelmät ➢ + alan ajankohtaiset tilanteen mukaan (esim. asbesti muutama vuosi sitten) Energianeuvonta 2020 • Ajanvarauksella • Volyymi vuositasolla: 30 – 40 kappaletta • Teemoina tyypillisesti: ➢ Maalämpö, lämpöpumput, ilmanvaihto, vesiasiat, korjaushankkeet, energiatodistus

Jonkin osatekijän (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) vertailulämpöhäviötä suurempi lämpöhäviö edellyttää vähintään vastaavaa lämpöhäviön vähentämistä toisen osatekijän kohdalla.

Ohjeet ja oppaat: Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien kuntotutkimus, Suomen LVI-liitto, SuLVI ry.

Lämmitysenergian keskikulutus eri ikäisissä omakoti- ja paritaloissa (tilat, ilmanvaihto, käyttövesi, lämmitysjärjestelmien sähkö).

Lähtötietoja jouduttiin hieman markkinoi lämmitykseen, veden- ja energian­ jakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. Päätuotteita ovat näihin järjestelmiin sisältyvät erilaiset muovista valmistetut putket.

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa 1980-luvulta alkaen. Tätä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Neljän asukkaan esimerkkitalossa ilmanvaihto on koneellinen poisto ja lämmön talteenotto.

Lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan ohjata esimerkiksi kellokytkimillä lämpötila-antureilla kosteus- ja hiilidioksidiantureilla liiketunnistimilla auringonvaloa mittaamalla. Tiloissa on tasainen lämpö eikä tunneta vetoa, kun ilmanvaihto on säädetty hyvin.

Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

Samalla varmistetaan, että se toimii Kohde • Paritalo, Espoo • Rakennusvuosi: 1987 • Kaksi asukasta 2 • Lämmitetty kerrosala 130 m , kaksi kerrosta • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla ja ilmalämpöpumppu • Koneellinen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus 13 000 kWh/vuosi (ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen) Vuotuinen sähkönkulutus kWh 20000 15000 10000 5000 0 2007 2009 2010