Vain lampun ja liitäntälaitteen vaihtoa ei suositella seuraavista syistä: • Lampun ja liitäntälaitteen vaihto vanhaan valaisimeen johtaa yleensä valaisimen valonjako-ominaisuuksien ei-toivottuun muutokseen, koska uusittava lamppu on rakenteeltaan erilainen ja sen valaistusteknilliset ominaisuudet poikkeavat alkuperäisestä lampusta (esim. LED-ratkaisut).

Puun polttaminen tulisijoissa, sähkölämmityksen säätöjen uusiminen ja termostattien vaihdot sekä ilmalämpöpumpun, energiatehokkaiden lamppujen ja kodinkoneinen hankkiminen ovat täydentäneet säästöjen saavuttamista. Lämpötilan alentaminen kotoa poissa ollessa tai vähän käytetyissä tiloissa säästää sekä energiaa että kustannuksia lämmityskaudella.

Perhe on päättänyt siirtyä halogeenilampuista led-valaistukseen, kun lamput ja valaisimet tulevat uusimisvaiheeseen. Samoin vesikalusteet uusitaan vähemmän vettä kuluttaviin, kun tulee niiden vaihtamisen aika. Talon isäntä on harkinnut myös yläpohjan lisäeristämistä lähemmäs tämän päivän vaatimuksia. Se on kannattavin lisäeristämistoimi.

Alenemakerroin muodostuu valittujen lamppujen, valaisimien, pintojen heijastusominaisuuksien, ympäristön ja laaditun huoltosuunnitelman perusteella.

Lamppuja on edellisen katselmuksen jälkeen vaihdettu uusiin tarpeen mukaan, joten lamppujen valovirran alenema on tiloissa osin kompensoitunut uusien lamppujen asentamisen myötä. Valaisimet on pudistettu aina kun lamput on vaihdettu. Seurantakatselmuksen yhteydessä tehtiin myös pistokoeluonteisia valaistusvoimakkuusmittauksia tyyppitiloissa.

Lisäksi otettiin tuloksia arvioitaessa huomioon lamppujen ikä (eli lamppujen vanhenemisesta johtuva valovirran alenema). Mittaukset eivät paljastaneet korjaustarpeita. Käyttäjähaastattelun perusteella tilojen valaistukseen oltiin tyytyväisiä. Yhdessä vastauslomakkeessa tosin ihmeteltiin sitä, miksi talo on aina kuin juhlavalaistu.

Lamppujen käyttöajaksi on arvioitu keskimäärin 1 600 h/a. Tällöin nykyisestä 7,5 MWh/a kulutuksesta voidaan säästää 75 %. Lämmönkulutuksen kasvuksi lämmityskaudella laskettiin tässä tapauksessa 2 MWh/a (lisäkustannus 70 €/a). Nämä lisäkustannukset käytännössä kompensoituvat säästetyillä lampunvaihtokustannuksilla. Lisäksi toimenpide parantaa kesällä kuuman ajan sisäolosuhteita.

Lisäksi otettiin tuloksia arvioitaessa huomioon lamppujen ikä (eli lamppujen vanhenemisesta johtuva valovirran alenema). Kohteessa on käytössä pääasiassa loistelamppuvalaisimia ja valaisimet ovat alkuperäisiä (asennettu 1995). Valaistus on pääosin toteutettu yleisvalaistuksena ja huonepintojen värit ovat yleisesti vaaleat.

Valaistuksessa on pikku hiljaa siirrytty energiatehokkaisiin lamppuihin ja tämä kehitys oli käynnissä jo 2006. Esimerkeissä prosentuaalinen muutos on pienempi kuin kokonaistarkastelussa, koska esimerkit laaditaan mediaanikulutuksista. On hyvä huomata, että muutosvaihe vaikuttaa jakauman muotoon.

Wtilat Wtuotto, apu Wvalaistus x α1 α2 β βapu β hji β hjv γ ∆ppuhallin ∆t ∆Tpuhallin ΔTmaa, kuukausi ΔTmaa, vuosi Δtoleskelu εE εE1 εE2 εQ η ηa, ivkone ηkäyttö 9 ηlkv, siirto ηlkv ηlämmitys, tilat ηlämpö ηmoottori ηpalaminen ηp, mit ηpuhallin ηpuhallin, kok ηsäätö ηt, mit ηtilalämmitys ηtuloilma lämpimän käyttöveden siirron hyötysuhde, - ηtuotto ηΦ lämmitysenergian tuoton hyötysuhde, lamppujen