Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Muiden rakennusten lämmöntuoton hyötysuhteiden ja apulaitteiden sähkön ominaiskulutuksen ohjearvoja.

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Poistoilmalämpöpumpun kompressori käyttää sähköä teknisestä toteutuksesta riippuen tyypillisesti 25 - 100 % siitä, mitä lämpöpumppu pystyy poistoilmasta ottamaan lämpöä talteen. Jos kompressori kuluttaa yhden osan sähköä, niin höyrystin ottaa talteen poistoilmasta tyypillisesti yhdestä neljään osaa lämpöä.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Miten huomioidaan reaaliaikatariffit niin sähkössä (sähkölämmitys, erilaiset lämpöpumppusovellutukset) kuin kaukolämmössäkin (lattialämmitys, patterit )? Vastaus: Energiatodistuksessa lasketaan kokonaisenergiakulutus, eikä energiakustannuksia,  joten energiahintaa ei vaikuta laskentaan.