...... 6 2.1 Rakennuksen tiedot ................................................................................................................................ 6 2.2 Laskentasuureet ...................................................................................................................................... 7 3 Kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutus

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Lisäksi lasketaan PILP:n kompressorin sähkönkulutus lämmityskaudella. Sähkönkulutus pienentää rakennuksen muuta lämmitystä. Laskentaa ja tuloksia havainnollistetaan PILP-laskimessa pysyvyyskäyräkuvilla ja niissä esitetyillä lämmityskauden energiankulutustiedoilla, joita tarvitaan poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämiseen.

Energiatodistuksen ostoenergiakulutukseen lasketaan ilmalämpöpumpun sähkönkulutus. Jäähdytysjärjestelmä: Jäähdytysjärjestelmän jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin. • Kuvaa jäähdytysjärjestelmän hyötysuhdetta.

Saattolämmityksen lämpöenergiahäviö voidaan laskea myös liitteen 5 kohdan 4.2 menetelmin. 6.2.2 Apulaitteiden sähkönkulutus LKV-jakeluverkoston kiertojohdon kiertovesipumppujen sähkönkulutus lasketaan soveltaen liitteen 5 menetelmiä. 6.3 LKV varastointi Lämpimän käyttöveden varastojen lämpöhäviö lasketaan liitteen 3 mukaisesti.

Saattolämmityksen lämpöenergiahäviö voidaan laskea myös liitteen 5 kohdan 4.2 menetelmin. 6.2.2 Apulaitteiden sähkönkulutus LKV-jakeluverkoston kiertojohdon kiertovesipumppujen sähkönkulutus lasketaan soveltaen liitteen 5 menetelmiä. 6.3 LKV varastointi Lämpimän käyttöveden varastojen lämpöhäviö lasketaan liitteen 3 mukaisesti.

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja muunnokset sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus.

Energiankulutusta kuvaavien tunnuslukujen, esimerkiksi sähkönkulutus tuotettua ateriakiloa, yhtä annosta tai ruokailijaa kohden, avulla päästään energiatehokkuuden seurannassa, tavoitteiden asettamisessa ja vaikutusten arvioinnissa hyvinkin tarkalle tasolle. Vedenkulutuksen seurannassa kannattaa edetä samoin erottamalla vähintään astianpesun kulutus kokonaiskulutuksesta.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon lämmönjaon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, lämmön luovutuksen häviöt, lämmitysenergian tuoton häviöt ja muunnokset, lämpimän käyttöveden siirron ja kiertojohdon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, varastoinnin häviöt sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus.