Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.

hankkeen tma. ajalle vai esim. 5 vuotta) Kohdevalinta - Sisäilmakohteita tai perusparannukseen lähiaikoina meneviä ei lähtökohtaisesti kannata valita ESCO hankkeisiin - Automaatioselvitys ennen tarjouspyyntöaineiston laadintaa, jotta voidaan linjata mitä rakennusautomaatiojärjestelmälle tehdään (tai jätetään tekemättä) - Muut hanke-edellytykset (maakaasusta / öljystä luopuminen) - Maalämpö

Uusi takausmalli kohdistuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. ”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat monesti pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen

Maalämpö sopii erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen. Paras on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa kiertävän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkostossa tai ilmakonvektoreja käyttäen. Myös ilmakiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmityskanavisto voidaan kytkeä maalämpöön erillisen lämmönvaihtimen kautta.

Lisäksi rahoituksella voisi uusia rakennusten lämmitysjärjestelmiä, jotta voidaan hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- tai aurinkoenergiaa.

Suosituimpia lämmitysmuotoja hakemuksissa ovat ilma-vesilämpöpumput sekä maalämpö”, kertoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.

Sähkön rinnalla käytettiin yleisimmin biopolttoaineita (yhdistelmän osuus 21 %) ja maalämpöä (yhdistelmän osuus 4 %). Ainoastaan maalämpöä käyttävien talouksien osuus oli 12 %. Vuonna 2011 miltei joka toisessa ruotsalaisessa pientalossa oli lämpöpumppu, jos tarkasteluun otetaan mukaan kaikki lämpöpumput.

Maalämpö, ilma-vesi -lämpöpumput ja pelletti ovat hyviä vaihtoehtoja, mikäli kaukolämpöverkko ei ole lähellä”, Nurmi jatkaa. Imatralla on myös panostettu jo muutaman vuoden ajan energiatehokkuuden parantamiseen yhteistyössä LUT yliopiston kanssa. Esimerkiksi jäähalliin tehtiin hukkalämmöntalteenotto viime vuonna, mikä toi säästöä kolmen kuukauden aikana 30 000 euroa.

Tämä suuri vaihteluväli riippuu pääasiassa rakennuksen lämmitysratkaisusta (suora sähkö, maalämpö tai kaukolämpö) ja ratkaisun energiatuotannon päästöistä.