Katselmuksen suositus oli, että nykyisillä tekniikoilla ja hinnoilla investointi lämpöpumppuihin ei olisi taloudellisesti järkevää. – Lopputuloksena todettiin, että nykyinen lämmitysratkaisu on tällä hetkellä taloudellisesti järkevin vaihtoehto, Ovaskainen sanoo.

Märkäpesuriteknologiaan, lämpöpumppuihin sekä lämmön väliaikaisvarastointiin perustuva teknisten ratkaisujen yhdistelmä on ensimmäinen Suomessa, ja se palkittiin Vuoden 2021 Energianerokas -kilpailussa.

Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista, lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista, ikkunaremontteja ja vedensäästötoimia.

Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat, kuten tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput ja vihreä vety. Osaajat kasvavat niin sähkö-, LVI- ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta.

Loput energiamerkinnät, esimerkiksi kuivausrummuille ja lämpöpumpuille, uudistuvat vuoteen 2025 mennessä, joten siihen saakka osassa laitteita on vielä plus-luokkia käytössä. Energiamerkinnästä selviää energialuokan lisäksi monia muitakin laitteen käyttöön liittyviä laiteryhmäkohtaisia ominaisuuksia, kuten äänitaso, pesu- ja kuivaustulos.

Lisäksi korjausrakentamisen avustusten vaikutuksiksi arvioitiin 0,7 TWh ja avustuksin sekä kotitalousvähennyksellä tuettavin pien- ja rivitalojen lämpöpumppujen vaikutuksiksi 6,2 TWh. Liikennesektorilla suurimmat säästöt saadaan henkilöautojen päästönormeista. Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi joitakin vuosia sitten näiden energiansäästövaikutukseksi 4,5 TWh vuodelle 2020.

Eniten on avustettu lämpöpumppujen, lämmöntalteenottojärjestelmien ja aurinkoenergialaitteistojen asentamista, öljylämmityksestä luopumista sekä ikkunoiden ja ovien korjauksia. Avustusehtojen mukainen energiatehokkuuden parantuminen todennetaan hakuvaiheessa E-lukulaskelmilla ja maksatusvaiheessa energiatodistuksella.

Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät.

Hukkalämpöjen (myös konesalit) verokohtelu ja teollisen kokoluokan lämpöpumput. Markkinaehtoisesti kasvava maatuulivoima, merituulivoiman demonstraatiot ja siihen panostaminen, Suomen aluevesialueilla vuokrattavien vesialueiden hyödyntäminen. Toimialojen vuonna 2020 valmistuneiden vähähiilisyyden tiekarttojen päivitys vuonna 2023 soveltuvilta osin.

Selkeimmin esiin nousivat: uusiutuvan energian tuotannon lisääminen (tuuli- ja aurinkoenergia) lämmön suuren mittaluokan kausivarastointiratkaisujen kehittäminen tukemaan hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämistä teollisuusluokan lämpöpumput sekä kaksisuuntainen kaukolämpö matalalämpöverkot monimuotoisuutta ja nieluja tukevien metsänkäsittelymenetelmien käyttöönotto (metsien käyttö