Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt määrälliset, prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin.

Ota kantaa uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman laatimiseen | Otakantaa.fi Direktiivin toimeenpanoon aikaa kaksi vuotta Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna

Suomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia. Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.

Tämä edellyttää huomattavan suurta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti vuosina 2030–2035 ja lisäksi sitä, että metsien ja muun maankäytön hiilinielut säilyvät riittävän suurina kattamaan jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt.

Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Myös asukkaat hyötyvät, sillä energiatehokkaat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja hillitsevät asumiskustannusten nousua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari .

Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.

Samat ratkaisut toimivat moneen ongelmaan, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin ja ravinnepäästöihin, jolloin niitä olisi hyvä rahoittaa poikkihallinnollisesti kokonaisuutena. Lisäksi yhteisen pitkän aikavälin tavoitetason asettaminen olisi erityisen tärkeää.