Tuulivoiman työllistävä vaikutus on puistojen maantieteellisen sijainnin vuoksi merkittävä juuri varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, Ruopsa lisää. Lisää tuulivoimaa länteen Suomeen on rakenteilla uutta tuulivoimaa runsaan neljän miljardin euron arvosta. Investoinnit suuntautuvat pitkälti Länsi-Suomeen, jossa tuulivoimahankkeita on kehitetty jo vuosia.

Tuulivoimalle on aiempaa enemmän sopivia paikkoja muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimalle on siten myös tarve kaavoittaa lisää alueita. Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 18 avustushakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 956 000 euroa.

Ennen lisärakentamista pitää tietää tarkemmin, mille alueille tuulivoima voisi Itä-Suomessa keskittyä ja missä tarkalleen siirtolinjaa tarvittaisiin”, Parviainen totesi. “Tuulivoiman kasvu on tosiaan tällä hetkellä vauhdikasta.

Tuulivoima myötätuulessa Kalajoki on lisännyt valtavasti uusiutuvan energian tuotantoa, kun kunnan alueelle on rakennettu tuulivoimaa yli 200 MW:n edestä ja määrä on suunnitteilla nostaa n. 450 MW:iin. Tuulivoiman suunniteltu lisäys on suurin uusiutuvan energian tuotannon potentiaali kunnan alueella.

TUULIVOIMA JA AURINKOVOIMA Vaikuttavuusarvioinnissa on tarkasteltu viime vuosina yleistyneiden tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantomäärien kehitystä.

Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman tuulivoimarakentamisen edistämisen kirjauksia, joiden mukaan tuulivoiman osuutta Suomen energiantuotannosta kasvatetaan ja poistetaan tuulivoimarakentamisen hallinnollisia, kaavoituksellisia ja muita esteitä. Avustus on haettavissa 4.4. – 4.5.2022.

Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa ilman julkisia tuotantotukia, toisin kuin vaikka Saksassa ja Ranskassa. Kolikon toinen puoli on, että muuttuva energiajärjestelmä on entistä arvaamattomampi. ”Suomi on Euroopan mittakaavassa onnistunut todella hienosti. Meidän pitäisi olla ylpeämpiä siitä kaikesta, mitä olemme jo tehneet.

Tuulivoiman keskimääräisenä huipunkäyttöaikana vuonna 2030 on käytetty 3200 h/a ja aurinkosähkön 900 h/a. Mallinnuksessa vuonna 2030 tuotannossa on oletettu olevan: Tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotanto on mallinnettu historialliseen dataan perustuen.

Pitkäjänteinen ydinenergian käytön edistäminen ja nopeasti kasvava tuulivoima ovat esimerkkejä vahvuuksista, jotka auttavat myös houkuteltaessa uusia teollisia investointeja Suomeen”, ministeri Lintilä jatkaa.

Tuulivoima Esitetään arvio tarkasteltavan alueen tuuliolosuhteista ja mahdollisuuksista tuulivoiman hyödyntämiseen. 4.6. Aurinkoenergia Arvioidaan mahdollisuuksia aurinkolämmön ja -sähkön tuottamiseen tarkasteltavalla alueella. 4.7. Vesivoima Esitetään mahdollisuudet nykyisen vesivoiman tehon nostamiselle ja uuden vesivoiman rakentamiselle tarkasteltavalla alueella. 4.8.