34 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.
+ sähkökattila Maalämpö + sähkökattila + poistoilman lämmöntalteenotto Maalämpö + kaukolämpö Ulkoilmavesilämpöpumppu + kaukolämpö Kaikissa optimoinneissa huomioidut energiansäästötoimenpiteet • • • • Aurinkosähköpaneelit Aurinkokeräimet Rakenteet (yläpohja) Muut toimenpiteet laskettiin erikseen ja yhdistettiin tuloksiin MAALÄMMÖN KAIVOKENTTÄ Ympyrät kuvaavat kaivojen vaikutusalueita
Geoenergia 4.6.1 Maalämpö Maalämpö (kalliolämpö ja pintamaalämpö) on tavallisin tapa hyödyntää geoenergiaa.
Energiatehokkuustoimien lisäksi on hyvä harkita mahdollisuudet investoida uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkopaneeleihin, tuulivoimaan ja maalämpöön. Nämä investoinnit vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tukevat energiatehokkuustavoitteita. Kustannukset kuriin energiatehokkuudella Energiatehokkuuden parantaminen tuo taloudellisia hyötyjä.
Mikäli osoittautuu, että aurinkolämpöjärjestelmä syystä tai toisesta ei ole toteutuskelpoinen vaihtoehto, tulisi järjestelmä vaihtaa maalämpöön tai pellettijärjestelmään. Pellettijärjestelmän esteeksi saattaa muodostua siilon tilantarve.
7. Aurinkosähkö ja akustot. Maalämpö usean rakennuksen käytössä Minna Tolvanen Motiva Oy, päivitetty
Tyypillisesti uudispientaloissa hyödynnetään jo nyt joko kaukolämpöä tai lämpöpumppuratkaisuja (maalämpö-, ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumput).
Äänekosken alueella maalämpöä käytetään 135 rakennuksessa (2017). Edellisen katselmuksen teon aikaan Äänekosken alueella maalämpöä käytettiin hieman yli 117 asuinrakennuksessa eli maalämpökohteita on tullut noin 18 lisää parin vuoden aikana. Maalämmöllä tuotetaan lämmitysenergiaa kunnan alueella yhteensä noin 4800 MWh vuodessa ja vuonna 2014 tuotettiin 3900 MWh vuodessa.
Uusiutuvia energialähteitä puolestaan ovat uusiutuvat, muut kuin fossiiliset energialähteet (tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikkakaasut, jäteveden käsittelylaitosten kaasut ja biokaasut).