Kodin tulisijat Tulisijojen kehityshistoria on pitkä leiritulesta nykyaikaiseen varaavaan takkaan. Kehitys oli hidasta vuosisatojen ajan ja varsinainen tulisijan korvaaja syntyi vasta 1930-luvulla kaupungistumisen ja keskuslämmityskattiloiden myötä.

Puita sytytettäessä tulisijassa tarvitaan paljon ilmaa, mutta palamisen aikana liian suuri veto lisää lämmön hukkaa. Oman tulisijan käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja opetella käyttämään tulisijaa oikein.

Tulisija ja ilmalämpöpumppu. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan varaavan tulisijan asuinhuoneistoon tuottamaksi lämmitysenergiaksi voitaisiin laskea enintään 3 000 kilowattituntia vuodessa tulisijaa kohden. Momentti vastaa voimassa olevan asetuksen määräyksen 4.4.3 ensimmäistä lausetta muutettuna. Tulisijasta saatava hyöty on täysin käytöstä riippuvainen.

Säästöt energiakuluista, kun käytetään lisälämmön lähteenä takkaa, lämpöpumppuja tai varaavaa tulisijaa. Lämmitystapa Öljylämmitys Sähkölämmitys Varaava tulisija 400 € 470 € ilmalämpöpumppu 900 € 930 € Aurinkolämpö 1 200 € 300 € TAULUKKO 12. Kustannusten vertailua.

Säästöt energiakuluista kun käytetään lisälämmön lähteenä takkaa, lämpöpumppuja tai varaavaa tulisijaa.

Pientaloista arviolta 95 prosentilla on tulisija. Viime vuosikymmeninä puun käyttömäärä on kasvanut Suomessa.

Sähkölämmityksen, tulisijan ja ilmalämpöpumpun kustannusten vertailua, vuotuiset kokonaiskustannukset (vuotuinen investointi-, korko- ja energiakustannus) sekä kumulatiiviset kokonaiskustannukset (investointikustannus, korko sekä nousevat energiakustannukset) (Laskenta-aika 10 52 vuotta; polttopuun käyttö 5 i-m3 vuodessa ja hinta 50 €/ i-m3, ei investointikustannusta; ilmalämpöpumpun