Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO 2 -ekv.). Päästöt ovat laskeneet 43 prosenttia vertailuvuodesta 1990. Edellisvuoteen verrattuna päästöt vähenivät 11 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 5 prosenttia ja päästökaupan päästöt 19 prosenttia.

Kasvihuonekaasu Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja otsoni (O 3 ). Ihmiskunnan päästöt lisäävät ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen määrää ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.

Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maankäyttösektori) päästövähennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 päästöihin verrattuna 87,5 %, ja Säästö-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035.

Laskelmien perusteella päästökuilu näyttäisi kasvavan vuoteen 2040 saakka, jonka jälkeen mallinnuksessa oletetut uudet teknologiat mahdollistavat kasvihuonekaasujen jopa 90 % päästövähennyksen vuonna 2050.

Jos lämpöpumppu sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, laitteen haltijan on myös varmistettava, että laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka antaa mahdollisesta vuodosta hälytyksen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

Tarkastelu kattaa uusiutuvan energian käyttömäärät, kustannukset valtiolle, kasvihuonekaasujen päästövähennykset sekä metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutukset.

Avainsanat: Kestävä kehitys, ilmastopaneeli, ilmastonmuutos, kasvihuonekaasut, päästöt, hiilinielut, hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus Podcastin voit kuunnella myös Spotify-musiikkipalvelussa: Romuttuvatko Suomen ilmastotavoitteet? – Ilmastopaneeli lyö faktat pöytään Palaa otsikoihin

Viime vuosina huomio on Euroopassa kiinnittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan. Kauppaa voidaan kuitenkin käydä myös muilla päästöillä, josta hyvä esimerkki on USA:ssa käytävä rikkidioksidipäästöjen kauppa.

Strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen 60 prosentin vähennyksen vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta, ja hiilineutraaliuden vuonna 2035, jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset.