Siirry sisältöön

72 hakutulosta

Sisäilman epäpuhtaudet • Päiväkotitutkimuksessa havaittiin Joutsenmerkkikohteessa (LEP B) alhaisempia epäpuhtauspitoisuuksia: - Formaldehydiä (kuva) - Haihtuvia orgaanisia liuottimia (TVOC) - Palonsuoja-aineita (OPFR, BFR) • Väitöskirjan johtopäätös: - Joutsenmerkityssä päiväkodissa parempi sisäilma 7 Kouluviihtyvyys fyysisen oppimisympäristön näkökulmasta Joutsenmerkityissä kouluissa
Sisäilman hiilidioksidin hetkellisen pitoisuuden suunnitteluarvo huonetilan suunniteltuna käyttöaikana voi olla enintään 1450 mg/m3 (800 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. 6§ Sisäilman kosteus Sisäilman kosteuden on pysyttävä tilojen suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa sisäilman kosteudesta aiheutuvia kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa
Tavoitteena tulisi olla saada aikaan hyvän sisäilman tuottavia ja energiankäytöltään optimoituja tarpeenmukaisesti ohjattuja ilmanvaihtojärjestelmiä. 5 2 MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ Tässä oppaassa tarkoitetaan: 1) epäpuhtaudella sisäilmassa olevaa ainetta, jolla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia; 2) ilman laadulla sisäilman epäpuhtauksien määrää; 3) ilmavirran suunnitteluarvolla
Energiansäästöä ei koskaan tehdä terveellisen sisäilman, siisteyden tai turvallisuuden kustannuksella. Päinvastoin rakennuksen energiataloudellisuus ja hyvä sisäilma kulkevat käsi kädessä. Energiakatselmuksessa tarkasteltavat toiminnot 1.
Koska lämmönlähteenä on aina talosta poistettava 21–25 -asteinen sisäilma, poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä lähes vakioteholla vuoden ympäri. Kesäaikaan ja erilaisten lämpökuormien myötävaikutuksella poistoilman lämpötila on kesällä ja keväällä hieman korkeampi kuin talvella.
Kesällä sisäilma voi olla korkeampi kuin normaalisti. Lämpimällä ilmalla käytetään usein kevyempää vaatetusta ja elimistö on tottunut korkeampaan lämpötilaan. Helteillä sisäilman lämpötilaa ei siis kannata laskea tarpeettoman alas vaan esim. jo 23…25 astetta voi tuntua varsin miellyttävältä. Myös sisäilmaluokitus mahdollistaa tämän.
Arviolta 600 000–800 000 ihmistä altistuu päivittäin sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamille terveyshaitoille.
Hankesuunnittelussa tulisi syntyä seuraavia toteutussuunnittelua ohjaavia lähtötietoja: sisäilman tavoitelämpötilat lämmityskaudella, lämpimän käyttöveden lämpötilatasot ja kiertojohdon toiminta ilmanvaihdon ilmavirrat ja ohjaus, ilmanvaihdon sähköenergiatehokkuus (ominaissähköteho) lämmitysverkon lämpötilatasot, mahdollisuus täydentää myöhemmin lämmitysjärjestelmää laitteistojen fyysiset
Lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistoilmakanavassa ylöspäin ja ulos rakennuksesta.
Puun käyttöä rakentamisessa halutaan edistää vähähiilisyyden, esteettisyyden, suotuisten sisäilma- ja terveysominaisuuksien sekä mielikuviin ja imagoon liittyvien tekijöiden vuoksi. Puurakentamisen haasteiksi havaittiin riittämättömät resurssit puurakentamisen osaamisen kehittämiseen.