“Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta vihreä siirtymä sisältää suuria liiketaloudellisia mahdollisuuksia myös rakennusalalle: esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuutta kehittävien ja luontokatoa pysäyttävien ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan vastaisuudessakin.

Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022.

Motivan ympäristöministeriön rahoituksella tuottama Vähäpäästöiset työkoneet -verkkokoulutus tarjoaa tähän suoraan ratkaisun. ”Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhdeksän prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Myös työkonesektorilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Työkoneiden päästöjä pyritään vähentämään useilla keinoilla.

Raporteissa seurataan muun muassa energiankulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuvia muutoksia. Strategia sisältää myös Suomessa kehitettävän hiilijalanjälki-indikaattorin, jolla voidaan lähitulevaisuudessa seurata laajamittaisten peruskorjausten päästöjä.

Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Selvityksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2030 vajaat 31 Mt CO 2 -ekv (megatonnia hiilidioksidiekvivalentteina). 60 % vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla korkeintaan 28 Mt, eli päästökuilu olisi tuolloin runsaat 2 Mt. Tarkasteluissa päästöjen vertailuvuosi on 1990. Vuonna 2035 päästöt olisivat 25 Mt.

Ympäristöministeriön skenaariotyökalun laskenta kertoo selvästi, että maatalous tuottaa suurimman osan Koski Tl:n kasvihuonekaasupäästöistä sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi eläinperäinen metaani saataisiin talteen aiempaa paremmin, se vähentäisi päästöjä selvästi.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.