Siirry sisältöön

Blogit 2021


rss

23.6.2021 11.00

Olisiko rakennusten älykkyystesteissä järkeä?

Jaakko Ketomäki

Rakennusten parissa työskentelevien keskuudessa on viime aikoina tullut tutuksi käsite Smart Readiness Indicator (SRI). Sen voisi suomentaa sanaparilla rakennusten älyindikaattori. Mikä se on, miksi se on ja mitä sillä tehdään? Siitä seuraavassa muutama ajatus.
Rakennusten älyindikaattori on Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) määritelty menetelmä rakennuksien älyvalmiuden arviointia varten. Sen tavoitteena on arvioida rakennuksen älyvalmiutta käyttäjän, energiaverkon ja energiatehokkuuden näkökulmista. Nyt olemme älyindikaattorin suhteen siinä pisteessä, että EU-jäsenmaissa voidaan aloitella arviointimenettelyn testaamista käytännössä.

Miten rakennuksen älykkyyttä arvioidaan?

Älyindikaattorin keskiössä on se, miten rakennukset sopeutetaan tulevaisuuden tarpeisiin käyttäjien ja etenkin vaihtelevan energiantuotannon näkökulmasta. Arvioinnista onkin vaikea saada korkeaa arvosanaa, mikäli rakennuksessa ei ole mahdollisuutta energian varastointiin. Toisaalta, arviointimenetelmää kehitettäessä on pyritty välttämään osaoptimointia ja pisteytyksessä huomioidaan myös rakennuksen energiatehokkuus sekä käyttäjien viihtyvyys. Mielestäni tässä tasapainoilussa on onnistuttu indikaattorin tavoite huomioiden melko hyvin.

Arviointia tehtäessä rakennuksen talotekniset järjestelmät arvioidaan yksi toiminnallisuus kerrallaan. Toisin sanoen esimerkiksi lämmityksen osalta arvioidaan erikseen useita eri alakohtia. Esimerkkinä lämmityspattereiden ohjaus, jota arvioitaessa Suomessa yleinen huonekohtainen termostaatti asettuu keskikastiin. Valaistuksessa taas arvioidaan valaistuksen ohjausjärjestelmää ja päivänvalon hyödyntämistä. Näistä pienistä osista muodostuu älyindikaattorin kokonaisarvosana.

Älyindikaattorissa painotetaan varsin paljon sähköisiä järjestelmiä. Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa mm. lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Energiatehokkuus, elinkaari ja älyindikaattori

Rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava energiatodistus on jo vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja Euroopassa. Rakennuksen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen arviontiin on myös kehitteillä menetelmä, jonka käyttöönottoa selvitetään vähähiilisen rakentamisen tiekarttatyössä. Hiilijalanjälkikin riippuu osaltaan rakennuksen energiatehokkuudesta, mutta keskittyy myös laajemmin rakennuksen aiheuttamiin hiilipäästöihin. Rakennusten älykkyysindikaattoria voidaan ajatella tämän sarjan kolmantena tukijalkana. Siinäkin energiatehokkuudella on osansa, mutta katse on laajemmin rakennuksen toimivuudessa ja rakennuksessa osana energiajärjestelmää.

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, voisin arvata, että kolmikon energiatodistus, elinkaarilaskenta ja älyindikaattori ympärille rakentuvat tulevaisuudessa rakennuksen arvioinnin keinot.

Älyindikaattorin merkitys

Älyindikaattorin antamalla varsinaisella arviolla on rakennuksen omistajalle varmasti merkitystä – onhan energiatodistuksestakin mukava tietää, kuukuuko oma kiinteistö parhaaseen energialuokkaan. Sanoisin kuitenkin, että älyindikaattorin rooli rakentamisessa ei saa olla vain toteava, vaan sen on oltava rakentamisen ja saneerausten suunnittelua ohjaava. Arvioinnin yhteydessä myös älyindikaattorin tapauksessa on ehdottoman tärkeää antaa asianmukaisia, realistisia ja nimenomaan arvioitavaa rakennusta koskevia parannusehdotuksia. Aivan kuten energiatodistuksessakin annetaan energiatehokkuuden parantamiseen toimenpide-ehdotuksia.

Näkisin, että yleistyessään älyindikaattorista on konkreettista hyötyä useille tahoille. Suuret kiinteistöjen omistajat, kaupungit ja kunnat saavat hyvän työkalun omien kiinteistöjensä älyvalmiuksien tarkasteluun ja vertailuun keskenään ja verrattuna muihin toimijoihin. Älyindikaattori antaa myös tietoa siitä, miten käyttäjien viihtyvyys on rakennuksessa huomioitu. Tästä voi olla hyötyä toimistotilojen markkinoinnissa.

Energia-alan toimijoiden keskuudessa taas on hyvä, että rakennuskantaa saadaan valmisteltua vastaamaan kulutusjouston tarpeisiin. Tähän älyindikaattori antaa hyvän perustan.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Suomessa ja useissa muissakin EU-maissa valmistellaan älyindikaattorin testausvaihetta. Testauksen tavoitteena on selvittää, miten älyindikaattori soveltuu käyttöön, missä laajuudessa sen käyttöönottaminen on järkevää, ja mitkä ovat toimivat mallit esimerkiksi arviontien tekemiseen.

Tällä hetkellä on käynnissä testausvaiheen esiselvitys. Hanketta toteuttaa Motiva Oy ympäristöministeriön toimeksiannosta ja toimin hankkeessa projektipäällikkönä. Tavoitteena on, että meillä olisi syksyllä 2021 käsitys siitä, miten testausvaiheen voisi Suomessa järjestää. Tämän jälkeen päätetään, onko testaaminen meillä ajankohtaista ja missä laajuudessa se voidaan ja kannattaa toteuttaa.

Älyindikaattorin testaushake tulee toteutuessaan sisältämään arvioitsijoiden kouluttamisen, riittävän määrän älyindikaattoriarvioita sekä testauksen tulosten raportoinnin EU:n suuntaan. Älyindikaattorin varsinaisesta käyttöönotosta tehdään päätöksiä testausvaiheen jälkeen. Nykyisen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan älyindikaattorin käyttöönotosta ja sen käytön laajuudesta voidaan päättää kansallisesti.

Uskon, että aluksi Suomessa käyttöönoton yhteydessä keskustellaan älyindikaattoriarvioiden tekemisestä jonkin muun rakennukseen liittyvän selvityksen yhteydessä. Sitä, tuleeko arviointi olemaan joillekin rakennustyypeille pakollinen esimerkiksi rakennuslupavaiheessa, on vielä liian aikaista ennustaa. Arvioita tehdään jo nyt jonkin verran markkinavetoisesti ja tämän kehityksen uskon jatkuvan.

Kirjoittaja:
Jaakko Ketomäki, toimii Motivassa kestävän rakentamisen johtavana asiantuntijana sekä työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa. Hän luotsaa ympäristöministeriön tilaamaa älyindikaattorin testausta koskevaa esiselvitystä Suomessa.

Motiva Oy
johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki
jaakko.ketomaki@motiva.fi
puh. 050 300 0119

Lisää aiheesta:
Rakennusten älyindikaattori



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Sivua päivitetty viimeksi 27.9.2024