Siirry sisältöön

Blogit 2021


rss

22.7.2021 8.00

Henley EMBA – mitä opin tutkinnon tekemisestä toimitusjohtajan työn ohessa?

Vesa Silfver

Henley Executive MBA -opinnot ovat viimein takana ja haluan jakaa kokemukseni tässä kesäblogissa: millaista on suorittaa toinen tutkinto toimitusjohtajan työn ohessa, ja mitä opin lopputyöstäni kiertotalouteen liittyen.
Aloitin opinnot vuonna 2015, kun kaksospoikani olivat 4-vuotiaita. Pidin kolme vuotta taukoa, kun vaihdoin työpaikkaa kahteen otteeseen ja sain uusia vastuutehtäviä.

Hyödynsin Henleyssä oppimaani työhön ja henkilökohtaiseen elämääni, ja tein harjoitustyöt tosissani. Personal development -moduulissa piti korjata yksi itselle tärkeä asia elämässä – minulle se oli terveys ja liikunta. Laihdutin ja treenasin maratoniin seuraavat kolme vuotta, ja lopulta juoksin maratonin. Tein kaikki harjoitustyöt silloisen työnantajani kohtaamista oikeista haasteista, jotta saisin mahdollisimman paljon irti opinnoista.

Henley antoi mahdollisuuden suorittaa EMBA:n seitsemän vuoden aikana. Pidin kolme vuotta taukoa, kun ensin sain vastuulleni Accenturen Health and Public Service -konsultoinnin ja vuodesta 2019 Motiva-konsernin toimitusjohtajan tehtävät.

Koulutuksen oppien ansiosta sain hyvän aloituksen Motivan toimitusjohtajana ja sain aikaan kasvua, kannattavuutta ja kehitystä samanaikaisesti.

Toimitusjohtajan pestin 150 ensimmäisen päivän jälkeen päätin aloittaa Henleyn kolmannen lukuvuoden opiskelun, johon sisältyi pari kurssia ja opinnäytetyö Management Research Challenge (MRC). Aiheeksi valitsin kiertotalouden alustaekosysteemin menestystekijät, joka oli strategisesti kiehtova teema Motivan kannalta.

EMBA-opintojeni opinnäytetyö toimarin työn ohessa vaati kurinalaisuutta. Enemmistön kirjallisuustutkimuksesta ja ehdotuksen aiheesta tein kesällä 2020. Intron, ongelman määrittelyn ja metodologian tein viikonloppuisin syksyllä, haastattelut marras-joulukuussa ja niiden analyysin joulunpyhinä. Työn ensimmäinen versio valmistui hiihtolomalla ja Henleyn supervisorin palautteiden pohjalta tein viimeistelyn keväällä 2021.

MRC hyväksyttiin erinomaisella arvosanalla (Distinction), joten olen ylpeä että pystyin tekemään sen näin tiukalla ajankäytöllä ja itsekurilla.

Tässä muutamia nostoja työn tuloksista.

Kiertotalous ja digitaaliset alustat aiheuttavat merkittävän toimintaympäristön murroksen yrityksille, mutta niiden kehitys on alkuvaiheessa ja enemmistö osallistuneista yrityksistä oli vasta alkutaipaleella työssä. Sain tutkimukseen mukaan useita operatiivisia johtajia ja IT-arkkitehteja, koska aihe oli kiinnostava myös heille.

Tutkimuksen perusteella kiertotalouden alusta ja ekosysteemi kannattaa rakentaa kiertotalouden edelläkävijöiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet uudistamaan toimintaansa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Alustalle kehittyy innovaatioekosysteemi, joka muuntautuu liiketoimintaekosysteemiksi materiaalikiertojen innovaatioiden ja markkinoiden kehittyessä.

Ekosysteemin toimijat toivoivat digitaalisen alustan kehittäjäksi neutraalia ja missiolähtöistä toimijaa, joka edistää kiertotaloutta ja mahdollistaa liiketoiminnan kehityksen ilman, että ottaa haltuun alustalle kehittyvää liiketoimintaa.

Kiertotalouden alustan kehityksessä on tärkeää houkutella mukaan kysyntäpuolen isoja toimijoita, kuten kaupunkeja ja ammattimaisia kiinteistön omistajia, jotta alusta on riittävän kiinnostava kiertotalouspalveluiden tarjoajille. Alustan potentiaali on valtava, mutta se on monimutkainen kehittää yhdellä kertaa. Alustan kehittämisessä Lean Startup -kehitysmalli on toimiva, jolloin alusta kehittyy samassa tahdissa kiertotalouden markkinan kanssa.

Motiva Services Oy:n hallitus päätti, että yhtiö ei voi ottaa vastuuta kiertotalouden digitaalisen alustan rakentamisesta johtuen yhtiön pienestä koosta sekä alustan kehittämisen pääoman tarpeesta ja riskeistä. Alustaa kannattaa kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä jakamalla kehitystyön riskiä. Alustan omistuspohjaa ja neutraliteetin mahdollistavia hallintomalleja kannattaisi tutkia lisää käynnissä olevien alueellisten kokeilujen rinnalla. Todennäköinen vaihtoehto on rakentaa alusta avoimen lähdekoodin pohjalta, mutta siinäkin tapauksessa alustan jatkokehityksen ja ylläpidon ansaintamallit on määriteltävä.

Tutkimuksen perusteella kiertotalouden alustaekosysteemiä kannattaa kehittää kokeilujen kautta eri paikallisten ja alueellisten materiaalikiertojen avulla. Arvon syntyminen ja jakautuminen kiertotalousalustalla jäi tutkimuksessa avoimeksi ja arvon jakamiseen liittyviä ominaisuuksia kannattaa selvittää tarkemmin.

Kiertotalouden alustaekosysteemi on hyödyllisintä rakentaa useiden toimialojen rajat ylittäville materiaalivirroille ja siksi julkishallinnolla on todennäköisesti oma roolinsa alustan alkuvaiheen rahoituksessa ja neutraalisuuden varmistamisessa.

Tutkimuksen tekeminen oli antoisaa ja opin paljon kiertotaloudesta ja alustoista. Toivottavasti pääsemme kehittämään alustaa yhdessä ekosysteemin kanssa kokeilujen pohjalta. Tällä hetkellä Pirkanmaalla ja Helsingissä on jo käynnissä lupaavia alueellisia kokeiluja, joissa sekä julkiset että yritystoimijat ovat osoittaneet kiinnostusta kiertotalouden alustaa kohtaan.

Työelämän muutos on nopea. Minä ja vaimoni hankimme toisen tutkinnon työn ohessa, molemmat kehittääksemme omia valmiuksiamme muuttuvalle työmarkkinalle. Toivon, että lapsemme oppivat arvostamaan elinikäistä oppimista meidän esimerkkimme avulla. Ja toivon, että kiertotalouden alustoihin ja ekosysteemien rakentamiseen liittyvä kehitystyö Motivassa auttaa meitä yhteiskuntana vähentämään neitseellisen materiaalin kulutusta maapallon kantokyvyn rajoihin, jotta emme kuluta tulevien sukupolvien luonnonvaroja.

Kirjoittaja:
Motiva Oy
toimitusjohtaja Vesa Silfver
puh. +358 (0) 9 6122 5062
vesa.silfver@motiva.fi

Twitter: @vsilfver


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 27.9.2024