A-Ö Hakemisto

Liikkuminen ja liikenne ovat aihepiirejä, jotka koskettavat lähes jokaista kunnan toimialaa ja sektoria. Viisaan liikkumisen verkosto VILI on asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa viisaan liikkumisen edistämisestä ja sen monista hyödyistä.

Uusimmassa Viisaan liikkumisen verkosto VILIn uutiskirjeessä muun muassa: - Liikkumisen ohjaus hyötyy käyttäytymismuutoksen ymmärryksestä - Suomen suurilla kaupungeilla kiinnostusta kaupunkipyöräjärjes-telmän toteuttamiseen

Liikennevirasto sai 42 liikkumisen ohjauksen valtionavustushakemusta vuodelle 2017. Yhteensä 29 hankkeelle myönnettiin valtionavustusta.

Päivityksessä huomioitiin muun muassa Liikenneviraston selvitys: Työmarkkinajärjestöjen näkökulmaa kestävään työmatkaliikkumiseen.

Viisaan liikkumisen verkosto VILIn uutiskirje 3/2017 on luettavissa verkossa. Uutiskirjeessa käsitellään muun muassa Vuorovaikutteiset ja osallistavat menetelmät liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa -selvitystä.

Jyväskylässä on viime vuosina viety kestävää liikkumista eteenpäin päämäärätietoisesti. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvattamiseksi tehdään kaupungissa töitä monella eri sektorilla.

Vaikka vuotta 2017 on vielä muutama kuukausi jäljellä, näyttää jo nyt siltä, että vuosi on päästövähennystavoitteiden osalta merkittävä. Vuoden 2016 lopulla hyväksyttiin Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja noin kuukausi sitten valmistui Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 (KAISU).

Liikenneviraston myöntämien liikkumisen ohjauksen valtionavustusten haku vuodelle 2018 on alkanut. Hakemukset tulee jättää viimeistään 19.1.2018.

Tampereella järjestettiin marraskuussa viisaan työmatkaliikkumisen seminaari, jonka teema oli vastuullisuus. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja liikenteen, liikkumisen, vastuullisuuden ja viestinnän asiantuntijoilta. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin muutama työpaikkaesimerkki.

Vuoden 2018 ECOMM konferenssi järjestetään Uppsalassa Ruotsissa 30.5-1.6.2018. Järjestyksessään jo 22. eurooppalainen liikkumisen ohjauksen konferenssi hakee nyt esitysehdotuksia.

Työpaikan liikkumissuunnitelman avulla tunnistetaan organisaation mahdollisuudet edistää työntekijöiden viisasta liikkumista ja vähentää henkilöauton käyttöä. Valpastin Oy:n toteuttamassa Liikkumissuunnitelman hyödyt euroina -hankkeessa osoitettiin, että laadukas työmatkaliikkumisen suunnittelu säästää rahaa ja lisää työntekijöiden hyvinvointia.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin ihmisten kiinnostusta uusia liikkumispalveluita kohtaan.

Tampereella järjestettiin 28.-29.11.2017 ensimmäinen kansainvälinen MaaS-konferenssi, ICOMaaS (1st International Conference on Mobility as a Service). Kahden päivän konferenssi keräsi yhteen tutkijoita, palveluntarjoajia ja julkisen sektorin edustajia ympäri maailmaa.

HSL:n kokoama raati valitsi vuoden 2017 Pääkaupunkiseudun Työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Kevan. Valinta tehtiin HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin saaneiden keskuudesta. Valinnassa painotettiin kestävien kulkumuotojen osuutta työmatkoilla, työmatkaliikkumisen taloudellisia porkkanoita ja aktiivista kannustamista kestäviin kulkutapoihin.

Valmetin Rautpohjan yksikölle on myönnetty alueellinen työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus. Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus myönnetään työnantajalle, joka on esimerkillisellä tavalla ottanut kestävän ja hyvinvointia lisäävän työmatka- ja työasiamatkaliikkumisen omakseen.

Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä on toteutettu esiselvitys liikenneköyhyydestä. Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää.

Monissa eurooppalaisissa kaupungeissa on otettu rohkeita askelia joukkoliikenteen kehittämisessä. Muun muassa Göteborgissa havaittiin, että ilman vahvaa panostusta joukkoliikenteeseen kaupungin kasvu ei olisi mahdollista. Rohkeat kehitysharppaukset voivat lisätä joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti.

Kokeilunpaikka.fi -sivusto on syntynyt hallitusohjelmaan nojaavassa Kokeileva Suomi -kärkihankkeessa, joka luo edellytyksiä kokeilukulttuurin edistämiselle yhteiskunnan eri tasoilla. Kokeilunpaikassa järjestetään pienkokeiluhakuja ja ensimmäisen haun teema kesällä 2017 oli kiertotalous. Kiertotalous-kokeilujen piti liittyä asumiseen, liikkumiseen tai ruokaan.

Viisaan Liikkumisen Tulkki on toimintamalli, jonka avulla Lahden kaupunki kannustaa ja auttaa juurruttamaan fiksun työmatkaliikkumisen pysyväksi osaksi lahtelaisten yritysten toimintakulttuuria. Tulkki on kaupungin vastaus työnantajien esittämälle toiveelle saada apua fiksujen liikkumisvalintojen edistämiseen.

Työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden kulkutapavalintoihin työ- ja työasiamatkoilla. Työntekijöitä voi kannustaa tai ohjata kestävien kulkumuotojen käyttöön tarjoamalla erilaisia palveluita ja ratkaisuja arjen matkoille.

Pysäköintiin liittyvät kysymykset ovat kuuma puheenaihe kaupungeissa lähes päivittäin. Pysäköinnin hinnoittelu, paikkojen määrä ja sijainti sekä monet muut teemat herättävät asukkaissa kysymyksiä ja aiheuttavat päänvaivaa suunnittelijoille.

Liikkuva koulu -ohjelman ja Sitran Fiksusti kouluun -kilpailu haastaa kaikki Suomen kunnat edistämään fiksua liikkumista koulumatkoilla ja koulupäivän aikana.

Ranskassa on vuonna 2015 lakiin viety ohje maaseudulle sopivasta liikkumissuunnitelmasta (The Rural Mobility Plans). Yhdessä liikennepolitiikan kanssa, tämä maaseudulle tarkoitettu liikkumissuunnitelma tarjoaa kattavan ja laajan lähestymistavan liikkumisen ohjaukseen.

Asemattomat kaupunkipyörät, toisinaan myös kelluvat kaupunkipyörät, ovat parin viime vuoden aikana puhututtaneet ympäri maailmaa. Ilmiö on lähtenyt voimalla vyörymään Kiinasta, jossa muutaman start-upin nopeasti luomat ja laajentamat järjestelmät ovat saaneet huomiota sekä hyvässä että pahassa.

Kansainvälisen FABULOS-hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupungit voivat hyödyntää itseohjautuvia linja-autoja osana julkista liikennettä. Tavoitteen saavuttamiseksi hankitaan linja-autolinja, jossa liikennöivät itseohjautuvat bussit. Helsingissä itseohjautuvia linja-autoja kokeillaan Pasilan ja Kalasataman välisellä alueella kesällä 2020. Yrityksille on tarjolla yhteensä 5,5 miljoonaa euroa tukea ratkaisun kehittämiseen.

Motiva toteutti yhteistyössä Aula Researchin kanssa Liikenneviraston toimeksiantona tutkimuksen, jossa selvitettiin työikäisten kansalaisten asenteita kestävää työmatkaliikkumista ja liikkumisen uusia palveluita kohtaan. Kysely toteutettiin helmikuussa 2018 ja siihen vastasi yhteensä 1277 työikäistä mannersuomalaista.

Työikäisten kansalaisten asenteita kestävään työmatkaliikkumiseen ja liikkumisen uusia palveluita kohtaan selvitettiin Liikenneviraston Motiva Oy:ltä ja Aula Researchilta tilaamassa kyselytutkimuksessa.

Tutustu Fiksusti töihin -webinaarin esityksiin ja tallenteisiin.

Euroopan Liikkujan viikolla syyskuussa kannustetaan kuntalaisia pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja. Esillä ovat kaikki viisaan liikkumisen muodot, kuten kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja fiksumpi autoilu. Viikon päättää maailmanlaajuinen Auton vapaapäivä.

Reilut 300 ihmistä ympäri maailmaa kokoontui Uppsalassa järjestettyyn ECOMM-konferenssiin (European Conference on Mobility Management). Kolmen päivän ajan osallistujat olivat liikkumisen ohjauksen ajankohtaisten aiheiden äärelle. ECOMM:issa oli suomalaisia osallistujia ennätykselliset 18 henkilöä. Suomalaisten esityksiä kuultiin yhteensä huikeat kuusi kappaletta.

Eurooppalainen liikkumisen ohjauksen yhteistyöelin EPOMM julkaisi uuden strategiakirjansa. Kirjassa on esitetty katsaus kaikkien järjestön eurooppalaisten jäsenmaiden liikkumisen ohjauksesta.

Eurooppalaisen liikkumisen ohjauksen yhteistyöelimen EPOMM:in viimeisin uutiskirje käsitteli liikkumisen ohjausta asuinaluetasolla. Liikkumisen ja kestävän asumisen kehittäminen rajattujen alueiden tasolla on moninainen haaste, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Uutiskirjeen osana oli useita esimerkkejä hankkeista ja toimenpiteistä, joilla näitä haasteita voidaan ratkoa.

Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia on eri muodoissa myönnetty vuodesta 2010 lähtien, mutta kokoavaa tietoa hankkeiden tuloksista, vaikutuksista ja haasteista ei ole ollut saatavilla. Liikenneviraston ja Motivan selvitys vastaa tähän tiedon tarpeeseen vuosien 2014-2017 osalta. Tällä ajanjaksolla avustettuja hankkeita on ollut yhteensä 90 kappaletta.

CIVINET Finland on suomalaisten kaupunkien ja kuntien yhteistyöverkosto, jonka toiminta linkittyy CIVITAS-ohjelmaan. CIVITAS on Euroopan unionin vuonna 2002 käynnistämä ohjelma, jossa tähdätään kestävämpään ja parempaan kaupunkiliikenteeseen. Kansallisia CIVINET-verkostoja on tällä hetkellä 13 ympäri Eurooppaa.

Kestävään ja hyvinvointia lisäävään työmatkaliikkumiseen panostaminen kannattaa. Tämän ovat huomanneet myös syksyllä 2018 palkitut Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -työpaikat eri puolilla Suomea.

Trafi julkaisi selvityksen hyvistä työsuhdeautoilun käytännöistä ja ohjaustekijöistä, jotka ohjaavat sekä sitouttavat työntekijöitä ympäristöystävällisempään ja vaihtoehtoisia käyttövoimia suosivaan työsuhdeautoiluun.

Kansalaiset toivovat kunnilta tukea ilmastoystävälliseen arkeen. Tämä selvisi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar TNS:llä teettämästä Ilmastobarometri 2019 -kyselytutkimuksesta.

Syksyllä 2017 hyväksytyn ensimmäisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toteuttaminen on parhaillaan meneillään ja ympäristöministeriö vauhdittaa kansalaisten liikkumiseen sekä kuntien liikenneratkaisuihin liittyvää päästövähennystyötä hankeavustuksilla kuluvan kevään aikana.

Liikenteen osuus kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin viidennes ja luvun arvioidaan kasvavan. Päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä ja tästä valtaosa henkilöautoilusta. Henkilöautolla liikutaan yhä kirkkaasti suurin osa kilometreistä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner kertoo, mikä on kestävän liikkumisen ja eri toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Maata pitkin matkustaminen on kasvattamassa suosiotaan pohjoismaissa, mukaan lukien Suomi. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, sillä esimerkiksi interreilaaminen oli suosittu matkustapa jo 70-80 -luvuilla.

Lue uutiskirjeestä kampanjan ajankohtaisia kuulumisia.

Kävely on useimmille meistä luontainen tapa liikkua. Ehkä jopa niin luontainen ja arkipäiväinen asia, että sitä harvoin mielletään omaksi kulkutavaksi.

HSL ja Traficom kannustavat koko Suomea ja etenkin työyhteisöjä kävelyyn kaikkien yhteisellä Kilometrikisalla. Aktiivisella kävelyllä voidaan edistää terveyttä ja parantaa hyvinvointia sekä vähentää liikenteen päästöjä.

Jotta kävely olisi houkuttelevaa, tulee kävely-ympäristön olla aisteja hellivä ja esteettinen. Mutta minkälainen ympäristö on oikeastaan oivallinen kävelyyn? Miten siihen voidaan vaikuttaa?

Traficom jakaa valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Avustusta on jaossa yhteensä 3 500 000 euroa.

Kävelyn edistäminen vaatii tuekseen strategista suunnittelua. Viime aikoina useat toimijat ovat ryhtyneet laatimaan strategioita ja toimenpideohjelmia kävelyn edistämiseksi sekä kansallisella, seudullisella että kaupunkikohtaisella tasolla.

Eurooppalaista liikkujan viikkoa vietetään 16.–22.9. Useat kunnat ja kaupungit tarjoavat viikon aikana sekä erityisesti Auton vapaapäivänä 22.9. joukkoliikenteen matkoja ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Alennusten lisäksi luvassa on paljon muutakin kestävään liikkumiseen liittyvää ohjelmaa ympäri Suomen.

Mikroliikkumisen palvelut valtaavat maailmaa. Palveluista on tällä hetkellä nähtävissä katukuvassa erityisesti kaupunkipyöriä ja sähköpotkulautoja. Määritelmän alle mahtuu tulevaisuudessa muitakin palveluita, joissa keskeisinä tekijöinä ovat liikkumisvälineiden kevyt paino, sähkö- tai lihasvoimalla liikkuminen sekä rajoitettu liikkumisnopeus.

Helsingin Pasilaan avattiin lokakuussa 2019 Suomen ensimmäinen pyörähotelli, joka sijaitsee kauppakeskus Triplan yhteydessä. Palvelun takana on vuonna 2018 perustettu Vapaus, jonka tavoitteena on edistää pyöräkulttuuria ja ekologista liikkumista yrityksissä ja organisaatioissa.

Kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli kestävän liikkumisen mahdollistajana. Päivitetyt SUMP-ohjeistukset antavat eväät kestävän liikkumisen suunnitteluun.

Perinteisen julkisen liikenteen rinnalle on saatu viime vuosina uusia liikenteen palveluita. Erilaisten yhdistelypalveluiden, potkulautojen, kaupunkipyörien ja MaaS-palveluiden toivotaan tuovan ratkaisuja kestävämpään ja sujuvampaan liikkumiseen. Palvelut kuitenkin painottuvat tällä hetkellä kaupunkeihin, joissa joukkoliikenne mahdollistaa niille toimivan perustan. Miten saada palvelullistuminen vastaamaan myös maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin? Millaisia vaihtoehtoja henkilöautoilulle voidaan tarjota seuduilla, joissa matkustajavirrat pienenevät?

Erilaiset jaetut liikkumisen palvelut ovat jo löytäneet tiensä erityisesti vuokra-asuntoja tarjoavien yritysten palveluvalikoimaan. Esimerkiksi yhteiskäyttöautoja on jo saatavia useammassa vuokrataloyhtiökohteessa. Myös yhteiskäyttöisten tavarapyörien mahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

Suomalainen kävelee ja liikkuu liian vähän, minkä vaikutukset kansanterveyteen ovat merkittäviä. Arkinen kävely on erinomainen tapa ylläpitää terveyttä ja jopa kohottaa kuntoa. Kävely luonnonympäristössä voi moninkertaistaa kävelemisen terveyshyödyt.

Kestävän kaupunkiliikenteen kehittäminen on noussut tärkeäksi osaksi kuntien ja alueiden tekemää ilmastotyötä. Tytti Viinikainen Traficomista ja Kati-Jasmin Kosonen MAL-verkostosta kannustavat kuntia ja alueita omaksumaan kestävien kaupunkiliikenteen suunnitelmien toimintatapoja osaksi suunnittelutyötä sekä seudullisesti tehtävää yhteistyötä.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmalla edistetään eri kulkumuotojen kokonaisvaltaista kehittämistä ja edesautetaan siirtymistä kestävämpiin kulkutapoihin. Kestävän liikenteen suunnitelmia on toteutettu jo useamassa kaupungissa. Ohessa muutama esimerkki suunnitelmista.

Liikenteen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja ylivoimaisesti suurin osa tästä aiheutuu henkilöautoilusta. Sekä kansallisesti että kansainvälisesti liikenteen päästöjä on välttämätöntä vähentää osana ilmastonmuutoksen hillintää.

Fyysisen etäisyyden mahdollistaminen vaatii erityisesti tiiviillä kaupunkiseuduilla uusia järjestelyjä. Käytettävissä olevaa tilaa tulisi jakaa uudelleen, jotta kävelijöille ja pyöräilijöille mahdollistetaan riittävä tila.

Koronaepidemia ajoi monet työntekijät kotitoimistoihin ja tasasi työmatkaliikenteen aiheuttamat ruuhkahuiput. Liikenteen päästöt vähenivät, mutta tulivatko etäkäytännöt jäädäkseen?

Maailma on ollut myllerryksessä COVID-19 -viruksen myötä. Koronaepidemia on näkynyt lähes kaikkialla, myös liikenteessä. Koostimme seitsemän seikkaa, miten epidemia on muuttanut liikennettä ja liikkumistapoja.

Koronatilanne on mullistanut yhteiskuntaa joukkoliikennettä myöten, mutta miten ja millä tavoin tilanteeseen on reagoitu? Joukkoliikenteen idea on, että ihmisiä voidaan kuljettaa mahdollisimman tehokkaasti tiiviissä tilassa. Nyt ollaan uuden edessä ja yleisiä ohjeistuksia sekä turvatoimia tarvitaan. Toisaalta kriisin keskelläkin on syytä katsoa tulevaan, pitää yllä palvelutasoa ja muistaa pitkän aikavälin ilmastotavoitteet. Haastattelussa Laura Langer Traficomista ja Minna Soininen Paikallisliikenneliitosta.

Euroopan liikkujan viikon koordinaatio on ideoinut tapahtumia, jotka sopivat koronaepidemian jälkeiseen aikaan. Nappaa tästä parhaat ideat ja hyödynnä valmiita materiaaleja.

Katso täältä, mitä tapahtumia Liikkujan viikolla 16.-22.9.2020 on luvassa.

Autoilun vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuudessa ja käytössä on alueellisia eroja. Vähäpäästöisen autoilun tueksi on toteutettu erilaisia alueellisia selvityksiä ja tiekarttoja. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Vaasassa on toteutettu hiljattain selvitykset, joiden pohjalta on laadittu toimenpideohjelmat vähäpäästöiseen autoiluun.

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Pandemian alettua moni siirtyi kesämökilleen isoista kaupungeista. Etätyön yleistyminen mahdollisti yhä useammalle työn tekemisen paikkariippumattomasti. Monipaikkaisuudella on vaikutusta työmatkustamisen määrään sekä siihen käytettyyn aikaan ja kustannuksiin sekä päästöihin.

Kaupungeilla ja kunnilla on mahdollisuus tarjota yhteiskäyttöautoja kaupungin työntekijöille, asukkaille ja matkailijoille. Useissa kunnissa vuokraaminen on jo mahdollista. Esimerkiksi Porvoossa ja Jyväskylässä täyssähköautoja saa jo käyttöönsä vuokraaamalla. Ohjeita kuntien yhteiskäyttöautojen käyttöönottoon on koottu myös Kuntien yhteiskäyttöauto -oppaaseen.

Euroopan liikkujan viikko (16.-22.9.2020) huipentuu tuttuun tapaan Auton vapaapäivään, jota vietetään tänä vuonna tiistaina 22.9. Motiva ja Viisaan liikkumisen verkosto kannustavat kaikkia mukaan kampanjaviikkoon ja auton vapaapäivään.

Autoilun päästövähennystavoitteilla on kiire. Kasvava kiinnostus vähäpäästöiseen autoiluun näkyy automarkkinoilla ja yhä useampi haluaa menopelikseen sähköauton tai ladattavan hybridin. Kysyimme Traficomin Autoilijan palvelut -osaamisalueen asiantuntija Aki Tilliltä, mikä on vaihtoehtoisen käyttövoimien rooli autoilun päästövähennyksissä ja mitkä ovat fiksuimpia käyttövoimia niin ilmaston kuin rahakukkaron kannalta.

Koronaviruspandemia on vaikuttanut väistämättä ihmisten tapaan liikkua. Poikkeuksellinen aika on näkynyt muun muassa lisääntyneenä etätyönä ja kiihtyvänä polkupyörien myyntinä. Nämä muutokset saattavat vaikuttaa liikkumiseemme myös tulevaisuudessa. Liikkujan viikko viestii ja kannustaa tänä vuonna kestävään liikkumiseen.

Kunnille, kaupungeille ja yleishyödyllisille organisaatioille on tarjolla tukea liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kestävän liikkumisen edistämiseen. Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksilla ja tieliikenneturvallisuuden hankeavustuksilla voi tällä kertaa vastata muun muassa koronahaasteisiin joukkoliikenteessä, tehdä erilaisia liikkumispalvelukokeiluja tai kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmia. Tieliikenneturvallisuuden hankeavustuksilla voi muun muassa tukea nuorten liikenneturvallisuutta tai tutkia uuden tieliikennelain vaikutuksia. Haut ovat auki marraskuun loppuun.

Bussimatkustaminen on ikäihmisille usein erilainen kokemus kuin nuoremmille. Iän karttuessa fyysinen ja psyykkinen toimintakyky muuttuu ja tarpeet kulkuvälineissä ovat erilaisia. Jotta saisimme senioreja joukkoliikenteen pariin yhä enemmän, on tärkeää lisätä heidän osallisuuttaan kestävän liikkumisen suunnittelussa.

Ikääntyneiden liikkumistavoissa on ollut havaittavissa muutosta viimevuosina. Kyselytutkimukset osoittavat, että moni ikääntynyt valitsee kestävät liikkumismuodot. Eläkeisässä työmatkaliikkuminen jää pois, mikä vaikuttaa kuljettuihin kilometreihin, mutta vaikuttaako valintoihin myös ilmastoasenteet?

Ikääntyvien liikkumistottumuksista väitöskirjansa tehnyt tutkijatohtori Tiina E. Laatikainen kertoo tekijät, jotka saavat ikääntyvät nousemaan sohvalta ja liikkumaan kävellen auton sijaan. Asuinympäristöllä on merkittävästi vaikutusta ikääntyvien kävelytottumuksiin.

Porvoon asemakaavoissa on otettu käyttöön uusia käytäntöjä, joilla kannustetaan kestävään liikkumiseen. Kaavamääräyksiin tulleet uudet säilytystilat mahdollistavat lisää tilaa liikkumisen apuvälineille.