Metsäteollisuuden sivutuotteet

Metsäteollisuudessa syntyy monenlaisia energiaksi hyödynnettäviä jakeita, joista merkittävimpiä ovat mustalipeä, kuori, erilaiset purut ja puutähdehakkeet. Nämä jakeet ovat kattaneet suurimman osan 2000-luvulla tuotetusta puuenergiasta, joka on vuosittain ollut noin viidennes koko Suomen energiankulutuksesta.

Mustalipeä on kemiallisen massanvalmistusprosessin sivutuote, ja se sisältää pääasiassa puusta peräisin olevaa ligniiniä sekä keittolipeää. Mustalipeästä haihdutetaan vettä, minkä jälkeen se poltetaan soodakattilassa.

Loput puuperäiset jakeet ovat kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden kiinteitä sivutuotteita. Kuorintatähdettä eli kuorta ja erilaisia puruja, lastuja sekä hiontapölyä syntyy erityisesti sahoilla. Kuori on perinteisesti hyödynnetty kokonaan energiantuotannossa, mutta sitä on nykyään käytetty esimerkiksi maanparannusaineena. Puun kuorta häviää jopa useita prosentteja korjuussa, kuljetuksissa ja varastoinnissa, joten kaikkea ei saada hyödynnettyä bioenergiaksi.

Sahausta syntyvään sivutuotemäärään vaikuttavat mm. raaka-aineen koko ja laatu sekä sahan kokoluokka. Purulla on sahojen sivutuotteista korkein lämpöarvo, matalin on kuorella. Näillä sivutuotteilla on tuoreena korkea kosteuspitoisuus. Tarvittaessa ennen polttoa kuoriaineksesta poistetaan vettä puristamalla ja lisäksi kuoriaines murskataan. Energiana hyödynnettäviä sivutuotteita syntyy myös sahatavaran jatkojalostuksesta sekä vaneriteollisuudesta.

Biomassoista tuotetun energian määrä on suoraan yhteydessä metsäteollisuudessa käytettyihin raaka-aineisiin sekä tuotantomääriin. Valtaosa puunjalostuksen lopputuotteista hyödynnetään metsäteollisuuden omassa käytössä lämmön ja sähkön tuotantoon. Vaikka metsäteollisuus käyttää itse suurimman osan puupohjaisista energialähteistä, osa niistä toimitetaan myös alueellisille energialaitoksille ja kiinteistöjen polttoaineiksi.

Lähteet:

Knuuttila, K. (toim.) 2003. Puuenergiakirja. Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, BENET Bioenergiaverkosto. 115 s.