Materiaalitehokkuuden edistäminen kunnissa

Materiaalitehokkuudella voidaan kunnan näkökulmasta tarkoittaa luonnonvarojen riittävyydestä huolehtimista, luonnonvarojen kestävää käyttöä aluetasolla ja ympäristövaikutusten vähentämistä.

Suurimmat materiaalivirrat kunnissa aiheutuvat infrarakentamisesta ja energiantuotannosta. Merkittävä määrä energia- ja materiaalipanoksia liikkuu myös palveluissa, esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa.

Julkinen sektori voi omalla toiminnallaan osoittaa sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja toimia esimerkkinä muille. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kaikkia julkisia toimijoita – valtion keskus- ja aluehallintoa sekä kuntakenttää, kannustetaan kestäviin hankintoihin. Materiaalien- ja energiankäytön tehostaminen kannattaa, sillä usein se tuottaa myös kustannussäästöjä.

Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa parantaa ja edistää erityisesti:

• hankinnoissa;
• kaavoituksella;
• rakennushankkeissa;
• jätehuollossa; ja
• palveluissa (sairaalat, koulut, tekniset palvelut).

Viisi keinoa materiaalitehokkuuden parantamiseen kunnissa:

• Ympäristö- ja materiaalitehokkuustavoitteet otetaan osaksi kunnan strategiaa.
• Maankäyttöpolitiikka, joka huomioi materiaalikysymykset ja mahdollistaa materiaalien hyötykäytön.
• Kestävät hankinnat.
• Uusiomateriaalien hyödyntäminen infra- ja maarakentamisessa.
• Jätteen synnyn vähentämiseen kannustavat jätehuoltomääräykset, -maksut ja -hankkeet.