Talon julkisivu

Materiaalitehokkuuden edistäminen kunnissa

Materiaalitehokkuudella voidaan kunnan näkökulmasta tarkoittaa luonnonvarojen riittävyydestä huolehtimista, luonnonvarojen kestävää käyttöä aluetasolla ja ympäristövaikutusten vähentämistä.

Suurimmat materiaalivirrat kunnissa aiheutuvat infrarakentamisesta ja energiantuotannosta. Merkittävä määrä energia- ja materiaalipanoksia liikkuu myös palveluissa, esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa.

Julkinen sektori voi omalla toiminnallaan osoittaa sitoutumista kestävän kehityksen periaatteisiin ja toimia esimerkkinä muille. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kaikkia julkisia toimijoita – valtion keskus- ja aluehallintoa sekä kuntakenttää – kannustetaan kestäviin hankintoihin. Materiaalien- ja energiankäytön tehostaminen kannattaa, sillä usein se tuottaa myös kustannussäästöjä.

Materiaalitehokkuutta voidaan kunnissa parantaa ja edistää erityisesti:
  • hankinnoissa;
  • kaavoituksella;
  • rakennushankkeissa;
  • jätehuollossa; ja
  • palveluissa (sairaalat, koulut, tekniset palvelut).

Viisi keinoa materiaalitehokkuuden parantamiseen kunnissa:
  • Ympäristö- ja materiaalitehokkuustavoitteet otetaan osaksi kunnan strategiaa.
  • Maankäyttöpolitiikka, joka huomioi materiaalikysymykset ja mahdollistaa materiaalien hyötykäytön.
  • Kestävät hankinnat.
  • Uusiomateriaalien hyödyntäminen infra- ja maarakentamisessa.
  • Jätteen synnyn vähentämiseen kannustavat jätehuoltomääräykset, -maksut ja -hankkeet.


Sivua päivitetty viimeksi 25.8.2015

Tulosta sivu