Ruokahävikki Suomessa

Ruokahävikki tarkoittaa alun perin syömäkelpoisen ruoan päätymistä roskiin tai biojätteeksi. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Roskiin heitetty ruoka verottaa myös lompakoitamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain.

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki vuosittain 120-160 miljoonaa kiloa

Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikin määrä on noin viisi prosenttia. Sen rahallinen arvo on noin 125 euroa vuodessa. Ruokahävikin määrä vaihtelee paljon eri kotitalouksien välillä. Kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa joutuu kotitalouksissa vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa, eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Ilmastovaikutuksiltaan tämä vastaa noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Koko elintarvikeketjussa, kotitaloudet mukaan laskettuna, ruokahävikin määrä on vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa, joka on 10-15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta. Määrällisesti ruokaa menee hukkaan kuitenkin enemmän kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa.
Salaattilautanen
Kuva. Eniten kotitalouksissa heitetään pois vihanneksia, perunaa, kotona valmistettua ruokaa ja maitotuotteita.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi – säästä ruokamenoissa!

Voit säästää ruokamenoissa pitkän pennin kiinnittämällä huomiota siihen, että kaupasta ei tule ostettua enempää ruokaa kuin mitä ehditään käyttää, säilyttämällä ruoat oikein ja ennen kaikkea hyödyntämällä tähteitä.

Saa syödä! -verkkosivustolta löydät näppärät työkalut ruokahävikin vähentämiseen kotona. Sivuston reseptihaku selvittää hetkessä, mitä kaappiin unohtuneista aineksista syntyisi. Annoslaskuri taas auttaa ruoan oikeassa mitoituksessa esimerkiksi arkena ja juhlia järjestettäessä.


Sivua päivitetty viimeksi 25.5.2016

Tulosta sivu