Muut tiedotteet 2016

24.11.2016 14.00

TEM: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

Hallitus hyväksyi 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa strategian käsittelyn 30. marraskuuta. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030.

Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.

Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, erityisesti liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin. Lisäksi edistetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä liikenteen polttoaineena.

Nykyisestä tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. Tavoitteena on, että hankkeet toteutuvat tulevaisuudessa markkinaehtoisesti. Ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille.  Vuosina 2018-2020 kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia (TWh). Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista ennen tuotantotukea koskevan lain valmistelua.

Tuontiöljyn eli bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Liikennesektorin toimet muodostavat pääosan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Ne vähentävät samalla suoraan öljyn energiakäyttöä. Myös rakennusten erillislämmitykseen ja työkoneisiin esitetyt toimet kohdistuvat öljyn käytön vähenemiseen.

Päästövähennystoimenpiteet liikenteessä kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi liikenteen uusia palveluita kehittämällä, kulku- ja kuljetustapoihin vaikuttamalla sekä älyliikenteen keinoja hyödyntämällä. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Strategian mukaan liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan huomattavasti.

Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2020-luvun aikana. Uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja ei pidä tehdä kivihiilen polttoon perustuvaksi. Kuluvan hallituskauden aikana valmistellaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä ottaen huomioon energian toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät näkökohdat.

Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa ensisijaisesti metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Hakesähkön tuotantotukijärjestelmä edistää kustannustehokkaasti metsähakkeen käyttöä. Järjestelmä säilytetään nykyisenä komission voimassaolevan valtiontukihyväksynnän mukaisen ajan. Sen jatkoa arvioidaan vuonna 2018.

Liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden kasvava kotimainen tuotanto lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja metsähakkeen käyttöä. Verotuksella varmistetaan edelleen, että turve ei ole kilpailukykyisempi kuin metsähake tai metsäteollisuuden sivutuotteet, mutta on kilpailukykyisempi kuin kivihiili ja muut fossiiliset tuontipolttoaineet. Politiikkatoimia kehitettäessä otetaan huomioon metsäbiomassan saatavuus ja sen jalostusarvo eri käyttökohteissa.

Biokaasun tuotanto ja käyttö lisääntyvät ja näiden ympärille kehittyy kasvavaa suomalaista liiketoimintaa. Kaasukäyttöisten autojen ja työkoneiden yleistymistä edistetään ja biokaasulaitosten tukemista jatketaan vähintään nykyisellä tasolla. Kansallisia säännöksiä ja lupamenettelyjä selkiytetään biokaasun tuotannon ja käytön edistämiseksi. Lisäksi ajetaan biokaasua tukevia ratkaisuja vaikutettaessa EU-lainsäädäntöön ja vuoden 2020 jälkeiseen valtiontukisääntöjen valmisteluun.

Suomen metsien hiilinielujen vähenemistä ehkäistään vahvistamalla metsien kasvua ja hiilensitomiskykyä pitkällä aikajaksolla, selvittämällä puuttomien alueiden metsittämistä sekä vähentämällä metsien raivausta yhdyskunta- ja liikennerakentamisen yhteydessä.

EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja sen laskentasääntöihin vaikutetaan niin, että metsien lisääntyvä, kestävä ja monipuolinen käyttö on mahdollista, laskentasäännöt heijastelisivat todellisia nieluja ja päästöjä ja että myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021-2030. Selvitetään myös sitä, miten EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa voidaan kannustaa viljelijöitä lisäämään maaperän hiilivarastoja ja hidastamaan niiden vähenemistä.

Strategiassa linjataan keskeisiä toimia päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden, lähinnä liikenteen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. EU:n edellyttämiä päästövähennystoimia täsmennetään ja täydennetään kevään 2017 aikana keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisessa suunnitelmassa.

Lisäksi on tarkasteltu mahdollisuutta siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuonna 2050. Tavoitteena on ollut tunnistaa 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttämisen mahdollisuuksia ja haasteita eri sektoreilla sekä järjestelmätasolla. Energiateknologioiden ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymiä ja niiden luomia liiketoimintamahdollisuuksia on tarkasteltu myös Tekesin strategian taustaselvitykseksi laatimassa raportissa energiateknologian ja uusien energiaratkaisujen kehitysnäkymistä vuosina 2030-2050.

Strategian valmistelussa on laajasti kuultu sidosryhmiä ja myös kansalaisille varattiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Strategian tueksi on lisäksi teetetty lukuisia taustaselvityksiä.

Strategia ja sen taustaselvitykset ovat verkossa osoitteessa:

Uusi energia- ja ilmastostrategia on julkaistu

Elinkeinoministeri Rehnin esitysaineisto

Lisätiedot:

TEM
elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala
puh. 050 345 8490

TEM
ylijohtaja Riku Huttunen
puh 050 431 6518

TEM
teollisuusneuvos Petteri Kuuva
puh. 050 331 5309


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 19.1.2017

Tulosta sivu