Aalto-yliopisto, TTY, VTT: Edelläkävijät ottavat mittaa energiatehokkuudesta

Helmikuun lopulla julkaistu Aalto-yliopiston, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen tutkimusraportti Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit kartoittaa ensi kertaa laajamittaisesti energiatehokkuuden mittaamisen nykytilaa ja ongelmia.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa valtaosa hiilidioksidipäästöjen leikkauksista saavutetaan tulevaisuudessa energiatehokkuudella, mutta tehokkuuden mittaamiseen ja parantamiseen ei vielä ole käyttökelpoisia menetelmiä.

Lähes neljä vuotta kestäneessä suurprojektissa tutkittiin energiatehokkuuden mittaamista niin teollisuudessa, yhdyskunnissa ja rakennuksissa, energiantuotannossa kuin liikenteessä ja logistiikassakin.

Miten monimutkaisuus kesytetään

EU:n energiapalveludirektiivi määrittelee energiatehokkuuden jonkin suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen väliseksi suhteeksi. Kun kukin palvelu, tavara tai suorite sisältää aina laajan joukon kytköksiä, niiden energiatehokkuuden yksiselitteinen määritteleminen käy äärimmäisen haastavaksi.

– Energiatehokkuuden mittaaminen on kuin sateenvarjo, joka kattaa kaikki kohteet, joissa energiaa käytetään, tutkimuspäällikkö Mari Tuomaala Aalto-yliopiston energiatekniikan laitokselta kiteyttää. Energiatehokkuuden edistämisen keskeinen haaste onkin vertailujen mahdollistaminen, hän jatkaa.

– Mittaamiskäytäntöjä on toki olemassa eri sektoreilla, mutta tehokkuuslaskelmissa on vielä puutteita. Myös energiatehokkuuden parantamispotentiaali, eli sen nykytilan ja ihanteellisen vertailutilanteen ero tulisi pystyä laskemaan yleistettävällä tavalla.

Syyt ja seuraukset monimutkaistuvat, kun tutkimuskohde laajenee esimerkiksi yhdestä rakennuksesta asuinalueeseen tai kuntaan – tai yhdestä koneesta kokonaiseen tehtaaseen.

– Kun laskennan rajat on määritelty selkeästi, mittaustuloksetkin ovat mahdollisimman läpinäkyviä. Mittauskohteiden vertailu taas onnistuu vain samalla tavalla määriteltyjen kokonaisuuksien kanssa, Tuomaala korostaa.

Projektin aikana suoritetussa laajassa tapaustutkimuksessa Helsingin Kalasatamasta onnistuttiin osoittamaan, miten energiatehokkuuden mittaamiseen voidaan käyttää yhteisiä mittareita yli sektorirajojen. Tutkimuksessa luoduilla mittareilla pystytään jatkossa seuraamaan eri energiaratkaisujen vaikutuksia.

– Tutkimuksen mukaan energiatehokkuuden parantamispotentiaali voi olla merkittävä. Tutkimus osoitti myös, että alueen energiatehokkuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä sisäiset ratkaisut että sijainti, kertoo erikoistutkija Irmeli Wahlgren VTT:n Rakennusten teknologiat ja palvelut -osaamiskeskuksesta.

Orastavan tutkimusalan pioneerityö

Jotta kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja energiatavoitteet saavutettaisiin, energiatehokkuuden mittaamiseen tarvitaan väistämättä yhteisiä, globaalejakin sopimuksia ja standardeja. Energiatehokkuuden konseptuaalinen tutkimusala on kuitenkin vasta muotoutumassa.

– Tutkimuksemme alkoi neljä vuotta sitten puhtaalta pöydältä. Nyt olemassa olevat hajanaiset yksityiskohdat ja energiatehokkuuden mittaamisen käytännöt ja ongelmat ovat tiedossa, kertoo tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. Energiatehokkuus tulisi ankkuroida jo suunnitteluvaiheessa niin teollisuuteen, yhdyskuntasuunnitteluun, energiantuotantoon kuin logistiikkaankin, hän lisää.

Energiatehokkuudesta tulee myös tänä vuonna ajankohtainen teema Aalto-yliopistossa.

– Aalto-yliopisto käynnisti helmikuussa oman seitsenvuotisen energiatehokkuusohjelmansa, ja tehokkuuden arviointiin liittyvä osaaminen on siinäkin avainasemassa, Tuomaala kertoo.

Tutkimus ja sen tuloksena kirjoitettu kirja avaa energiatehokkuuden mittaamisen ja energiatehokkuuden potentiaalien laskennan nykytilaa sekä kuvaa laskentaan liittyvää problematiikkaa ja käytännön haasteita.

Tuomaala, M., et al. 2012:
Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (pdf) (10.7 MB)
Painettua julkaisua voi tilata Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitokselta hintaan 35 euroa + alv 9 %.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos:
Mari Tuomaala, tutkimuksen projektipäällikkö
puh. 050 511 3239, mari.tuomaala@aalto.fi

VTT:
Irmeli Wahlgren, erikoistutkija ja Kalasatama-tapaustutkimuksen projektipäällikkö
puh. 040 044 6247, irmeli.wahlgren@vtt.fi

Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos:
Hanna Kalenoja, tutkimuspäällikkö
puh. 040 8490 290, hanna.kalenoja@tut.fi

Palaa otsikoihin